Mediakritiikkiä Julkinen keskustelu liian usein käsitevammaista höpöä.

Taiteen laadulla ei voi olla kriteereitä, koska

  • Taiteen laadulla ei voi olla kriteereitä, koska

... taidetta ei ole mahdollista määritellä. Aallon dekaani on yksinkertaisesti epäpätevä rakentaessaan projektia, jossa "tarkoitus on kehittää mittaristo, jonka avulla voi sanoa, mikä on hyvää taidetta ja mikä ei ole taidetta ollenkaan."  

Jos saisi arvata, Tekes rahoittaa tuota projektia. 

Arvioinnin taustalla on asioita kuten "alkuidean ja sen toteutuksen onnistuminen, taiteellisen tuotoksen kytkökset yhteiskuntaan, vaikuttavuus sekä teoksen herättämä huomio, eritoten kansainväliset palkinnot." 

Hohhoijaa!


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Haukottelin minäkin hetken eilen, kun asiasta kuulin. Ei voi olla totta, että kauneus katsojan silmästäkin viedään apparaattien alle.

Selvästi siinä vain virkakoneisto luo itselleen työpaikkoja, eihän ole kiva Aalton dekaanien lusikoitaan vain päivisin kahvikupissaan pyöritellä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kyllä Aalto-yliopisto visiokin (joka ei ole visio edes) kertoo sen, että johtaminenkin on hakusessa:

Visio
Aalto-yliopistossa alojensa parhaat kohtaavat ja menestyvät.
Yliopisto tunnetaan kansainvälisesti tieteen, taiteen ja oppimisen vaikuttavuudesta.
... ja tehokkaista ammattimaisista palveluista ...
... sekä vastuuntuntoisesta, osallistavasta johtamisesta .

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Menee yli hilseen, vaikka hisettä ei edes ole.

Aalto-yliopisto voisi keskittyä miettimään sitä mitä yliopisto tarkoittaa, eikä taiteen perään poukkoilisi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tyypillistä liturgiaa, jota kuulee niin eduskunnasta kuin julkisten organisaatioiden johdoltakin. Nyt ovat ajatukset sammuneet ja tilalle ovat tulleet mantrat, joilla uskotaan asioiden korjaantuvan ja toiminnan lähtevän käyntiin. Koskahan herätään ja huomataan, että niistä ei ole mihinkään. On toimittavaksin ja vähä ripesti onkin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Mikä on taiteen tehtävä"?
29.3.2010

Asetetaan tähän rinnalle äskettäin julkistettu Kulttuuriraportti. OPM:n kulttuuriraportin luovuuden parantamiseen liittyvät ehdotukset osoittavat karmealla tavalla ministeriöiden ja heidän vasalliensa luovan tilan tason. Poimin vain yhden kohdan: toimenpide-ehdotukset (alla).

Pääsanat ovat: vahvistetaan, lisätään, huolehditaan, kytketään, laaditaan, tunnistetaan, luodaan, kehitetään. Niinkuin aina byrokraatien ehdotuksissa.

Huvittavinta tuossa on "kultaisen leikkauksen periaate", mikä osoittaa, että vasalleista oli mukana myös ainakin yksi taiteentuntija!

2.5 Vakava leikki - luovuuden edellytykset

Toimenpide-ehdotukset:
• Vahvistetaan taide- ja taitoaineita yleissivistä- vässä koulutuksessa lisäämällä niitä kaikille yhteiseen oppimäärään valinnaisten kurssien pohjaksi myös yläasteella ja lukiossa. ’Kultainen leikkaus’ -periaate tarkoittaa sitä, että asetetaan tavoitteeksi opettaa taide- ja taitoaineita 1/3 oppiaineista. Kytketään taide- ja taitokasvatuksen kehittäminen keskusteluun eheytetystä koulupäivästä (koordinaatio: taito- ja taideaineet taiteen perusopetus, kerho- ja iltapäivätoiminta). Huolehditaan taide- ja taitoaineiden opetuksen laadusta lisäämällä luokanopettajien taito- ja taideaineiden koulutusta sekä taide- ja taitoaineiden opettajien täydennyskoulutusta ja soveltamalla nii- den käyttöä yli ainerajojen.
• Laaditaan kulttuurialaa kokonaisvaltaisesti koskeva, työelämän ja koulutustarpeiden ennakointiin ja uusiin tarpeisiin pohjautuva koulutusstrategia, jossa otetaan huomioon alan kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijatehtävien laajeneminen ja niihin liittyvä koulutustarve, taiteilijauran eri vaiheita vahvistava ja monipuolistava koulutus, johtamis- ja liiketoimintakoulutus, sekä koko kulttuurialaa koskeva ’kulttuurireppu’ - elinikäisen oppimisen ohjelma eri koulutusorganisaatioiden yhteistyönä.
• Tunnistetaan luovan työn erityisluonne (työsuhde -ammatinharjoittajuus -yrittäjyys) ja kehitetään sen edellytyksiä, koulutusta, työtiloja sekä toimeentuloa ja työllistymistä.
• Luodaan edellytykset kehittää tekijänoikeudellisia sopimuskäytäntöjä ja tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta.
• Kehitetään Taiteen keskustoimikunnan rakennetta ottamaan paremmin huomioon uusia taiteen ja kulttuurin aloja.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julk......

Tässä tuo joukkio tällä kertaa:

Leif Jakobsson Antti Arjava Erik Kiviniemi Hannele Parviala Fatima Usman Ditte Winqvist Riitta Kaivosoja Raoul Grünstein Marja Makarow Pekka Sammallahti Petra Tarjanne Maria Antas Helena Hyvönen Arto Merimaa Cay Sevón Pekka Timonen Berndt Arell Petri Jokiranta Risto Nieminen Viveca Still Matti Vatilo

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/31425-mika-o...

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Tässä kai pitäisi olla solidaarinen entistä Otaniemessä sijaitsevaa opinahjoani kohtaan, mutta tunnustaa täytyy, että vaikeuksia on, vaikka kolkutin on jo ajat sitten tipahtanut omastatunnosta.

Jo sellaisetkin yksinkertaisuudet kuin sielu ja taivasten valtakunta tuntuvat vaikeammilta kuin imaginaarifunktiot. Taide menee vielä pidemmälle metafysiikassa. (Aristoteleen kirja: Meta ta physica, se mikä tulee luonnon eli fysiikan jälkeen)

Ei kai tässä voi muuta kuin erään kaivostekniikan professorin sanoin toivottaa yritykselle 'onnea ja menestystä taistelussa metsän petoja ja villieläimiä vastaan'. (Selvyyden vuoksi korostan, että tämä lausuttiin kymmeniä vuosia ennen Talvivaaran tapausta.)

PS. Tuo #4 -kommentissa oleva teksti on hyvä!

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Kerrankin olen molempien herrojen kanssa samasta asiasta samaa mieltä. Ottaisin vielä yhden nåkökulman, ajan. Joskus menee kauan, parhaimmillaan jopa 15 000 vuotta mutta useinkin 100 vuotta, ennenkuin mestariteos tunnistetaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Taiteilijaa ei enää tarvita, kun kone arpoo ympäristöstä sen mikä on taidetta ja Aalto-yliopisto julistaa arvan oikeaksi.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Voisikohan tuon arvonnan yhdistää loton tv-arvontaan: '.. seuraavaksi arvomme viikon taideteoksen..'

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #8

Seuraavaksi annamme tuolle hyödyttömälle hökötykselle taiteen statuksen ja tuo maalaus taas ei mene koneemme kriteeristön lävitse, koska sillä ei ole päästy tavoitteeseen.

Silloin, kun taitelija ilkeää nimensä työhönsä laittaa on muiden vain tyydyttävä kauhistelemaan tekoa.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Hiukan toisenalaisen näkökulman taiteesta antoi aikoinaan akateemikko Erkki Laurila, jonka hienomekaniikan oppitunneilta kukaan ei halunnut olla mistään hinnasta poissa. Hän valisti meitä krapulaisia teekkareita taiteen ja tekniikan keskinäisestä suhteesta seuraavaan tapaan:

Varhaishistoriassa ihminen teki erilaisia kivi- ja puupökkelöitä sekä luolapiirroksia jumalikseen. Kun osoittautui, etteivät nämä jumalat toimineet halutulla tavalla, ne julistettiin taide-aarteiksi, jotta säästyttiin hävittämisen vaivasta. Eli taide on toimimattomien jumalien kaatopaikka. Krusifikseistä en sano mitään.

Onhan pääkaupungissakin oikein toimimattomien koneiden museo (vast). Kotiristin mukaan meilläkin on taidekoti – mikään kone ei pelaa.

Teppo Nygren

Onko oikeastaan mitään minkä voisi sulkea taiteen ulkopuolelle, vai onko kaikki taidetta, kun sen vaan sanotaan olevan taidetta. Jostakin olen lukenut Pablo Picasson sanoneen että taide on suurta huijausta. Muistan myös lukeneeni että purkillinen jonkun tunnetun taiteilijan paskaa olisi josakin näyttelyssä ollut esillä ja siitä purkillisesta joku olisi jopa maksanutkin huomattavan summan. Taidekriitikon syvällinen analyysi kyseisestä purkista olisi varmaa ollut mielenkiintoista luettavaa.

http://www.youtube.com/watch?v=Q6NU5K3k8Xo

http://www.youtube.com/watch?v=nGhF8cfWfrA

Joku sellainen mittari tai kriteeristö pitäisi ehkä olla, että edes jotakin voisi lukea taiteen ulkopuolelle.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

"Hanke on uraauurtava Suomessa ja harvinainen maailmanlaajuisestikin."

Ikiliikkujan keksiminen ja taiteen määrittäminen - ja nyt yrittävät jälkimmäistä, nämä "viisaat".

JPK Jäntti

Stalinin Neuvostoliitossa ja Hitlerin Saksassa tiedettiin hyvin, mitä on "hyvä taide". Vastaavia esimerkkejä on historia täynnä. Mitähän näistä Aalto yliopisto käyttää mallinaan?

Taidemittari tarvitaan vain byrokratiaa ja niitä varten, jotka eivät muutenkaan mitään mistään ymmärrä.

Toivottavasti Suomi menee niin kuralle, että kaikesta tällaisesta päästään kunnolla eroon.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Viime vaaleissa Persut esittivät kriteerinsä.

Perussuomalaisten neukkumainen linjaus kulttuurirahoista osoittaa karmealla tavalla heidän sivistymättömyytensä. Olisivat edes tarkastaneet Wikistä mitä "postmodernismi" tarkoittaa.

"Kulttuurirahoja on ohjattava niin, että ne vahvistavat suomalaista identiteettiä. Tekotaiteelliset postmodernistit voivat hankkia rahoituksensa vapailta markkinoilta."

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/63092-peruss...

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Jos paino on sanalla "tekotaiteelliset", merkityksellä näennäistaiteelliset (pseudo art), niin hyväksyn persulausunnon.

Teppo Nygren

Eikö meillä ole jo taidemittaristo, nimittäin taiteentuntijat, jotka osaavat kertoa että jokin työ näyttää hyvältä, vaikka omin silmin se ei näyttäisikään miltään, sekä sen kuinka taiteenharrastajan hyvältä näyttävä työ onkin ihan paska.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kun tätäkin keskustelua lukee, tulee mieleen, että ennen keskustelu on ollut hivenen laadukkaanpaa. Vähemmän kaiken maailman hölöttäjiä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Itsensä kokeminen (muistot ...) ei ole taiteen tai musiikin kokemista, vaan ulkotaiteellista tai -musiikillista tunnelmointia.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset