*

Mediakritiikkiä Julkinen keskustelu on käsitevammaista.

Erosin Ohjelmistoyrittäjät ry:stä, koska

  • Erosin Ohjelmistoyrittäjät ry:stä, koska

"Mikäli atk-opetuksen pääpaino sijoittuu ohjelmoinnin opetukseen, olisi se yhtä nurinkurista kuin jos opetettaisiin säveltämistä, jotta oppilas oppisi käyttämään levysoitinta." Kauppalehti 2.8.1984

En enää kestä katsella Ohjelmistoyrittäjät ry:n touhuja. Erosin, vaikka olenkin eräänlainen kummisetä. Kokosin 90-luvun alussa 60 ohjelmistoyrittäjää  SEpiiriin (Software Entrepreneurs) ja tietyn vaiheen jälkeen tuo porukka järjestäytyi Ohjelmistoyrittäjät ry:ksi. Kuva kertoo mikä oli viimeinen pisara eroamiseni takana.

Tekniikan näköalat 3/91

Ohjelmistoyritysten rengas

Konsultti Lauri Gröhn
TEKES Konsultointi

Pienet ohjelmistoyritykset tuovat lisäarvoa toisilleen. Uudellamaalla SEpiirin (Software Entrepreneurs) runsaat 20 yritystä jakavat osaamista, kilpailevat keskenään, kokoontuvat säännöllisesti Innopolissa ja kommunikoivat sähköpostitse Elisassa bisneksen niin salliessa.

Yritysrengas perustuu paljolti jäsenten aktiivisuuteen ja heidän kykyynsä nähdä mahdollisuuksia käyttää muita yrityksiä hyväkseen. Noin vuosi sitten käynnistetty toiminta alkoi kuukausiesitelmillä, jolloin muun muassa kutsutut alustajat puhuivat yrityksiä kiinnostavista aiheista. Samoissa yhteyksissä jäsenet myös esittäytyivät ja kertoivat SEpiiriin liittyvistä odotuksistaan. Jo tässä vaiheessa eräät osallistujat sopivat kahdenkeskisistä tapaamisista yhteistyön käynnistämiseksi.

Syksyllä järjestettiin tuplatiimiistunto yhteistyökuvioiden systematisoimiseksi ja keskinäinen kysely tarpeiden kartoittamiseksi. Vientiyhteistyö ja alihankinnan myyminen ja ostaminen nousivat odotetusti tärkeiksi kohteiksi. Sähköpostin käyttö todettiin hyödylliseksi kommunikaatiovälineeksi, mutta myös henkilökohtaisia tapaamisia haluttiin jatkaa.

Vientiyhteistyöhön pyritään löytämään erityisesti ohjelmistoyrityksille sopiva malli. Alihankintaa aktivoi TEKESin konsultti, joka luottamuksellisesti kerää osto ja myyntitarjoukset ja välittää ne edelleen tarpeiden osuessa kohdalleen.

Kommunikointi sähköpostitse mahdollistaa suuremman jäsenmäärän, joten kiinnostuneet pienet uusmaalaiset ohjelmistoyritykset voivat ottaa yhteyttä TEKESin konsultointiyksikköön. Myös Elisan SEpiiri ilmoitustaulun käyttöoikeuksia laajennetaan muiden yritysten suuntaan.

 

SEpiirin jäsenet 12.3.1993:

 

Heikki Tiihonen, Ohjelmistoyhtiö Tiihonen Oy

Pentti Palomäki, PP Software Projects Oy

Seppo Nikkilä, Innovative Ideas 

Kai Lähteenmäki, Strat Methods Ky

Juha Salminen, Design Power Europe

Risto Raunio, Dialogos Team Oy

Seppo Takanen, Dycom Oy

Kari Hiekkanen, New Generation Software 

Sauli Soinila, S-Methods

Timo Koho, Animax Oy

Mikko Roos, Scandinavian Softline Technology 

Tauno Voipio, Semantics Oy

Jarno Tarkoma, Probe Oy

Sten Ståhle, Ståhle SoftWare Oy

Ulla-Maija Savolainen, CAC-Research

Timo Argillander, Brainware Oy

Panu Salminen, Brossco Oy

Ralf Stockus, Grafidata Oy

Risto Helkiö, Bitfield Oy

Hannu Turunen, Legolas Oy

Markku Nieminen, Takso Ohjelmistot

Veikko Holvio, Decadi Oy

Kimmo Palmu, Piifix Oy

Charles Woodward, DesArtes 3D Computing Oy

Seppo Grönfors, Greenfalls Systems Oy

Orri Erling, Tietospesialistit Oy

Artturi Tarjanne, Contex Information Oy

Patrik Floreen, Inveps Oy

Juhani Malka, Teleclass Software Oy

Seppo Varho, Software Factory Oy

Teppo Kurki, Tietopolku Oy

Christoffer Gefwert, Imagix Inc

Jukka Leino, Pocket Systems Oy

Juha Telkkinen, JKO Action Oy

Juha Kainulainen, Boss Consulting Oy

Heikki Junikka, Open Solutions Oy

Kauko Lehmusoksa, Wisoft Oy

Timo Kaltio, Tieke

Harri Jäppinen, Kielikone Oy

Jukka Kivi, Intelligent Systems Finland Oy

Tero Oittinen, Opalsoft Oy

Jan Nyholm, Mr Mate Oy

Antti Wiio, AW-Tietotuote

Rabah Boussouira, Advantec Oy

Olli Mutanen, Innoview

Risto Siilasmaa, Data Fellows Oy

lkka Pirttimaa, MIPsoft Oy

Kari Mertsalmi, Kehätieto Oy

Ari Hakaste, Systation Oy

Juhani Talvela, Baudia Oy

Petri Järvinen, Toneco Oy

Raimo Bäckström, Open Soft Oy

Mika Rissa, Konsulttitoimisto Mika Rissa Oy

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Täydellinen harkinnan puute:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9884-lapsia-...

Tuollainen varhaiskoulutus on ohjelmistoyrityksienkin tulevaisuuden kannalta haitallista.

Ja taustalla on myös Supercellin menestys, vaikka peliyritykset eivät ole Ohjelmistoyrittäjien jäseniä vaan Neogamesin: http://www.neogames.fi/

Eivätkä pelit ole ohjelmistotuotteita vaan sisältötuotteita.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Kuka tietää mitä lapsille saa tai pitää opettaa? Mozartillekin opetettiin järjettömän kompleksinen musiikin maailma varhain ja ollaan siitä mitä mieltä hyvänsä, niin ei miehestä käsittääkseni ainakaan luovuus kadonnut.

Toisaalta kaikki koodarit eivät suinkaan ole Zuckerbergin lailla visionäärisiä (voidaan lukea myös:luovia), eivätkä ikinä olisi voineet ollakaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jotkut menestyjät ovat aloittaneet ohjelmoinnin nuorena. Joku promille on menestynyt, useimmat niistä aspergen nörtteinä harvat liikemaailmassa.

Tuollainen varhainen aloittaminen on suurta huuhaata.

Mutta kuten olen todennut, tuollainen varhainen ohjelmoinnin on haitallista lasten kehitykselle suhteessa siihen mitä muuta lapsille voidaan antaa leikin ohella.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Eikö lapsena kurinalaiseen työskentelyyn joutuneet vartu leikkisiksi aikuisiksi. Paljon esimerkkejä. Lapsuushan ei ole niillä eväin paitsi tulosvastuullistettu, vaan myös ikäänkuin pidennetty.

Eivätkö melkein kaikki huippuosaajat ole aloittaneet lajinsa tosi varhain. Kuka ottaisi töihin jonkun, joka oppi lukemaan 15-vuotiaana? Aika vaikean koodin takana sekin, mutta tarpeellinen taito oppia elääkseen yhteiskunnassa. Entä jos ohjelmointi on jo saman luokan kansalaistaito?

Välill tuntuu siltä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo on harhaa. Kourallinen löytyy. Ohjelmointi on turha taito 99 prosentille ihmisiä. Lapsena opittu taito on lisäksi aikuisena vanhentunut, vääristynyt...

Musiikki on tietenkin eri juttu, koska instrumenttien soitto ohjelmoi lihasmuistia. Mutta siitähän ei ohjelmoinnnissa ole kyse.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Entisenä Cobol- ohjelmoijana parhaat olivat sellaisia, jotka ymmärsivät sen todellisuuden, mitä ohjelmoitiin. Muussa tapauksessa "rauta" saatoi olla kompensaatio huonolle osaamiselle ja kokemukselle todellisuudesta, ja sitä on edelleen paljon. En osaa ottaa kantaa mihinkään pelikoodaajiin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

On puhdasta hömppää väittää, että ihminen hukassa jos ei ymmärrä miten ohjelmistot toimivat. Jääkaapin ohjekirjan ymmärtäminen ei edellytä ohjelmointitaitoa. Toisekseen on hupaisaa, että Roihan esimerkit ovat sulautetuista järjestelmistä, kun taas Ohjelmistoyrittäjien jäsenistö koostuu lähes täysin ohjelmistoalan palveluyrityksistä.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/186...

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset