FAKTANTARKASTUS 2 Media julkaisee päivittäin höpöä, nettikeskusteluista puhumattakaan.

Lasten digidementia 3

  • Lasten digidementia 3

Teknologisia ratkaisuja kehitetään monenlaisiin mobiililaitteisiin, mutta mikä olikaan ongelma, joihin ne ovat ratkaisu? Paradoksaalisesti ne aiheuttavat uusia ongelmia etenkin lasten kehittymisen kannalta.

Termi "digitaalinen dementia" lanseerattiin jokunen vuosi sitten Etelä-Koreassa, joka on yksi maailman eniten digitaaliteknologiaa käyttävä kansa. Lääkärit raportoivat siellä lukuisista nuorista potilaista, joilla on samanlaisia muisti- ja muita kognitiivisia ongelmia kuin aivovammoissa.

Saksalainen aivotutkija Manfred Spitzer julkaisi vuonna 2012 kirjan "Digital Dementia", jossa hän varoitti lasten vanhempia ja opettajia liiallisen mobiililaitteiden käytön vaaroista.

Ohessa runko alustukseen, jonka pidin Fuengirolan Sofia-opiston Etuviisaat keskustelufoorumilla 21.3.2014.

Lisäys:

Digidementia on liian nuorena aloitetun ja/tai liiallisen digitekniikan käytön indusoima ADHD:n kaltainen tila

Lähteitä:

http://www.zoneinworkshops.com/zonein-fact-sheet.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

USA:n ja Kanadan lastenlääkärit ovat julkistaneet 10-kohdan julkilausuman, jossa varoittavat mobiililaitteiden liiallisen käytön eri vahingoittavan monin tavoin lasten aivoja ja henkistä kehitystä. http://www.huffingtonpost.com/cris-rowan/10-reason...

Tässä 10 syytä miksi mobiililaitteita tulisi rajoittaa alle 12 vuotiailta lapsilta:

1. Lasten aivot kehittyvät nopeasti ja ulkoisilla vaikutteilla tai niiden puutteella on suuri merkitys.

2. Monipuolisen liikunnan vähenemisen haittaa kognitiivista lasten kehitystä.

3. Lihavuus lisääntynyt liikunnan puutteen vuoksi

4. Unihäiriöt

5. Psyykkiset sairaudet kuten depressio, keskittymishäiriöt jne.

6. Agressiivisuus

7. Digitaalinen dementia. Aivojen etulohkon kehitys häiriintyy, kehittyy 17 vuotiaaksi asti

8. Addiktiivisuus

9. Mahdolliset säteilyvaikutukset

10. Kestävä kehitys vaarassa

---

Yleisellä tasolla tässä on kolme aluetta, jotka liittyvät asiaan:

Neuroplastisuus
Aivot muokkaantuvat koko ajan, uusia kytkentöjä syntyy, käyttämättövät neuronit voivat tuhoutua ja nykytiedon mukaan voi myös syntyä jopa uusia neuroneja.

Lasten aktivoitumisvaiheet
Lapsien kehittymisessä on aikaikkunoita, jolloin tietyt asiat muokkaantuvat aivoissa nopeasti. Aikaikkunoiden ulkopuolella kehitys on hitaampaa ja ulkoiset väärät vaikutteet voivat olla haitallisia.

Tunteet ja äly
Jopa katsekontakti ja koskettelu edistävät lasten kehittymistä ja tunteet ovat tärkeitä oppimisen motivoinnissa älykkyyden kehittymisessä.

---

Blogistani pari viikkoa sitten:

Mobiilipelit eivät ole todellista elämää lapsille ja voivat hidastaa aivojen kehittymistä (kuva 1). Pelimaailma vastaa eläinten pitämistä häkeissä (kuva 2). Keskustelu pelien mahdollisista vaikutuksista väkivaltaisuuteen johtaa sivuraiteille, koska neuroplastisuus voi muokata lasten aivoja ylipäätänsä huonoon suuntaan. Myös aikuisten aivot voivat kärsiä liiallisesta pelaamisesta. Kuvat kirjasta Jane M. Healy: Endangered minds
http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/162...

---

Blogistani 5 vuotta sitten

Laboratorioissa kyyhkyset, rotat ja muut koe-eläimet painavat vipua tai kulkevat sokkelossa ja saavat palkinnon. Päiväkoti Pilvilinnassa kaksivuotiaat ovat noita kyyhkysiä ja rottia. Tekevät temppuja hiirellä ja saavat välittömän palkinnon, lehmä ammuu - ja päiväkotitäti kehuu! Tuota kutsutaan ehdollistamiseksi!
Varttuneemmat lapset oppivat pitempiä näppäily/hiiriketjuja ja saavat suurempia palkintoja. Temput on tehtävä juuri oikein tai palkintoa ei tule.
Miksi lapsiin halutaan soveltaa eläinten koulutusmetodeja? Jo päiväkodista alkaen?
Hyvää tarkoittavat vanhemmat eivät ehkä tajua mistä on kyse. Jotkut ajattelevat, että mitä varhemmin aloitetaan sitä parempi. Jotkut vanhemmista jopa sanovat oppivansa tietokoneen käyttöä lapsiltaan ja ovat siitä ylpeitä. Ylpeitä siitä, että heidän lapsensa ovat kyyhkysten ja rottien lailla oppineet tiettyjä mekaanisia näppäin- tai hiirisekvenssejä.
Hyvää tarkoittavat hölmöt ovat saaneet paljon pahaa aikaan vuosisatojoen saatossa. Nyt ollaan tuhoamassa luovuutta ja inhimillisyyttä!
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9884-lapsia-...

---

Otteita artikkelistani Lapset ja tietokone/Tietotekniikka 1983

Opetustelevisio ei ole kehittynyt merkittävästi kahdessa vuosikymmenessä. Ohjelmoitu opetus ei ole vastannut odotuksia. Kielistudiot eivät ole toteuttaneet kaikkia asetettuja toiveita. Nyt satsataan tietokoneisiin! Tietokoneavusteisessa opetuksessa ouseita strategioita...

Peleihin pohjautuva opetus on ajankäyttömielessä oppilaita motivoivaa, mutta oppimistuloksista ei ole kunnollisia arvioita. Simuloinnit ovat olleet etenkin fysiikan opettajien suosiossa. Syvällisessä mielessä on tämän opetustavan käyttö vasta perustutkimusasteella. Helposti yleistettäviä tuloksia ei siis ole vielä käytettävissä. Simulointeihin voidaan toistaiseksi suhtautua "siellä-näkyy-jotain-peleinä".

Opetuskonetyyppiset "sivunkääntäjä"-ohjelmat, joissa voidaan yhdistää tietokoneen ja videon käyttö, perustuvat passiiviseen valintatoimintaan. Ne tuskin ratkaisevat opetuksen ongelmia. Drilliharjoittelu sopii toki joihinkin tilanteisiin.

Tietokoneavusteinen opetus on vielä lapsenkengissä, eikä käyttökelpoisuutta toistaiseksi ole vielä riittävästi pystytty todistamaan. Jos pystytään, nousee suomalaisten ongelmaksi riippuvuus maahantuojista. Olemmeko silloin myyjien armoilla?

Terapia onnistuu, kun terapeutti pitää potilaasta. Kasvatus onnistuu kun vanhemmat todella pitävät lapsista. Mikä on lapsen ja tietokoneen suhde?

Radiossa kerrottiin liikuntakyvyttömästä nuoresta, joka suussaan pitämällään kynällä ohjelmoi erikoisrakenteista mikroaan. Hän toimii samalla sihteerinä eräässä mikrokerhossa, jonka jäsenten kanssa hän pystyy kommunikoimaan mikrolla. Mikroilla voidaan auttaa motorisesti häiriintyneitä, autistisia ja puhevammaisia lapsia. Tämä on erittäin hyvä asia. On nähty tarve ja innovoitu ratkaisuja. Kuitenkin vammaisten auttamista käytetään keppihevosena mikrojen yleispätevän lapsille hyödyllisyyden osoittamiseksi. Jos yksi tarvitsee kainalosauvat, pitääkö kaikille hankkia kainalosauvat?

Usein väitetään, että lapset, jotka eivät ole menestyneet tavanomaisessa koulussa, ikäänkuin "heräävät" päästessään tietokoneavusteiseen opetukseen. Onko tietokone tällöin lääke, huume vai kahleiden poistaja? Tietokoneiden kielenä on Orwellin "newspeak" ja tietokone antaa lapsille Huxleyn "somaa"!

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/11583-lapsi-...

---

PUOLESTA JA VASTAAN

Näkökulma 1:

Aivot voivat pysyvästi deaktivoitua, dementoitua liiasta pelaamisesta. Tarkkavaisuus heikkenee ja levoton käytös lisääntyy.( Daily Mail, 2011)

7. Digitalaalinen dementia
Nopeat mediasisällöt voivat aineuttaa tarkkaavaisuushäiriöitä, keskittymiskyvyn puutteita ja heikentää muistia, koska vähentävät neurokytkentöjä aivojen etulohkossa.

Näkökulma 2:

Edellisestä ei todisteita. "Pelit voivat hyödyntää kasvatusta ja aktivoivat lapsia." Professori pelejä tutkivassa yliopiston laitoksessa. Professor Mark Griffiths on väitellyt peleistä
http://www.ntu.ac.uk/soc/research/specialist_centr...

"Ne lukuisat tutkimukset, jotka kertovat esimerkiksi netti- ja pelikäyttäjien kehittyneistä hah- motus-, ongelmanratkaisu- tai tiimityöskentelytaidoista pääosin sivuutetaan kirjassa. Jos myönteisiin tutkimuksiin viitataan, hahmotetaan niidenkin tulokset osana kielteistä siirtymää kohti visuaalisempaa, nopeatahtisempaa ja pinnallisempaa ajattelun ja olemisen tapaa. "
Pelitutkimuksen professori Frans Mäyrä arvostelussaan Nicholas Carrin kirjasta Pinnalliset.
Mäyrän väitös on yleisen kirjallisuustieteen alalta.

Franz Mäyrä:
Olen kutsuttuna puhujana Peda.net-tapahtumassa Jyväskylässä ensi viikolla. "Tulevaisuus haastaa oppimisen ja verkko-opettajan" -seminaarissa 28.3. puhun otsikolla "Pelillisyys ja oppiminen - murrosten aika".

---

PELILLISTÄMINEN on uusin tapa myydä uusia sovelluksia.

“Pelillistäminen (Gamification) – Pelillistämisellä tarkoitetaan pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamista eri ympäristöihin, kuten websivuille, kouluun tai työelämään”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen

Puolesta:
"Oikein toteutettuna käyttäjiä voidaan palvella paremmin ja sitouttaa palveluun. Pelillistämistä voidaan ajatella tietynlaisena modernina lojaliteettiohjelmana. Pelillistäminen antaa myös mahdollisuuden ohjata käyttäjiä tavalla joka hyödyntää kaikkia. "
http://digitalistnetwork.com/pelillistaminen-piste...

Vastaan:
We must, Morozov argues forcefully, place today's arguments in a broader context. "To talk about gamification" – the management-theory fad that seeks to apply videogame-style motivations and rewards to real-world practices – "without also discussing BF Skinner's behaviourism," he writes, is "misguided". Here the Belarus-born author also justifiably plays an autobiographical trump card: "As someone who grew up in the final years of the Soviet Union, even I remember the penchant that Soviet managers had for gamification: students were shipped to the fields to harvest wheat or potatoes, and since the motivation was lacking, they too were assigned points and badges."
http://www.theguardian.com/global/2013/mar/20/save...

---

Tekesin ohjelma Oppimisratkaisut toimii käytännöllisesti katsoen täysin markkinamiesten ehdoilla. Ongelmana ja ratkaisujen kohteena ei ole lasten, nuorten ja aikuisten paras, vaan rahan teko keinoja kaihtamatta. Ohjelmassa on mukana muutamiatutkimushankkeita, mutta niidenkin tarkoituksena on luoda pohjaa bisnekselle ja jopa bisneksen aihioita.

TEkes vaatii, että yritykset osallistuvat tutkimuksen rahoittamiseen, "todiste" hyödyllisyydestä...

Esimerkki:
Aalto-korkeakoulusäätiö LEAD:Designing Learning - Learning for Design 420.000 käynnissä 2012-2014. tutkimusprojekti verkottunut tutkimus LEAD projekti rakentaa siltaa design ajattelu ja oppimisen ja yhteistyöprosessien välille tavoitteena kehittää ja edistää ratkaisuja ja toimintatapoja jotka ovat soveltuvia ja tehokkaita 2000-luvun oppimis- ja yhteistyötarpeisiin. Uudet ratkaisut voivat muuttaa oppimistamme ja kohtaamisiamme....

---

Jyväskylä:
Agora Game Labissa tehtävä pelinomaiseen oppimiseen liittyvä tutkimus sijoittuu mm. seuraavien pääteemojen alle:
Käyttäjälähtöinen oppimispelisuunnittelu
Narratiivit oppimispeleissä
Virtuaaliympäristöjen hyödyntäminen oppimisessa
Teknologian rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä
Pelikokemuksen tutkimus

---

Television opettavaisiin lastenohjelmiin keskittyvää tutkimusta rahoittivat aikoinaan pääasiassa mediayhtiöt, jolloin keskeistä oli, miten lapset saadaan tehokkaimmin nalkkiin (Jane Healy):
Close ups, pans, zooms, bright colors, quick movement, sudden noises get attentipn get brains .. Sesam Street

Kester Brevin, opettaja:
Teknologiaan ryntääminen on yhtä tyhmää kuin konservatiivinen vanhassa pysyttely. Olen varhainen opetusteknologian omaksuja, mutta en vältä äyllistä asiaan liittyvää pohdiskelua. Meidän pitää tarkasri pohtia miten edistää korkeatasoists oppimisen ymmärtämistä eikä langeta pelien kaltaisiin kokemuksiin. Mielestäni opettajilla on paljon viisautta siitä, mikä on hyväksi oppilaille, enemmän kuin teknologit uskovat.

Satsataanko teknologiaan vai opettajiin ja pienempiin ryhmiin?

---

Kirjallisuutta:
http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/163...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hesarin mukaan

"Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, että pelaamisen voisi niputtaa psyykelle vaaralliseksi toiminnaksi", sanoo Tampereen yliopiston professori Frans Mäyrä, Suomen johtava pelitutkija."
http://www.hs.fi/kotimaa/Tuhannet+suomalaiset+pelaavat+liikaa+digipelejä/a1395468658759

Harvoinpa tutkijat ovat yksimieliä. Itse en pidä mäyrää pelien tutkijana. Minusta hän on Suomen johtava pelien markkinoija. Eikä hänen laitoksensa tutki, vaan kehittää.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Pelikasvattajien verkosto" on nimestään huolimatta pelien markkinoinnin peitejärjestö. Heidän julkaisemassaa 150 sivuisessa Pelikasvattajan käsikirjassa aivot mainitaan vain 6 kertaa ja konteksti on pelien aivoja stimuloiva vaikutus. Carrin ja Healyn kirjoja ei lähdeluettelosta löydy.

http://www.meku.fi/pelipaiva/index.php?option=com_...

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Hyvä. Sinänsä päivänselvää, mutta asian soisi olevan esillä enemmän. Voi toki olla, että tässä kohdin vastustamme mutaatioita eli evoluutiota.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Lasten digitaalisen dementian kehittäminen alkaa jo varhain

http://www.hs.fi/kotimaa/Internetin+käyttö+alkaa+jo+vauvana+ohjelmien+katselulla/a1395900587612

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ohjelmasta päätellen sekä tilaajat että toteuttajat ovat epäpäteviä hyvää tarkoittavia hölmöjä

http://peda.net/veraja/tulevaisuushaastaaoppimisen...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Eikä pienistä lapsista sanaakaan:

"Rovion peliyksikön varatoimitusjohtaja Jami Laes kertoo sähköpostitse yhtiön suhtautuvan peliongelmiin ilmiön vaatimalla vakavuudella.
Hän muistuttaa, että tuoteturvallisuus on yhtiölle tärkeää ja että pelaaminen muodostuu ongelmaksi vain pienelle osalle pelaajakuntaa. "Nautintoa aiheuttavien asioiden muodostuminen ongelmaksi ei luonnollisesti ole kenenkään osapuolen etu", hän kirjoittaa ja mainitsee esimerkkeinä pelaamisen, syömisen, shoppailun ja liikunnan." HS

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Gamification is awful for many reasons, not least in the way it seeks to transform us into atomized laboratory rats, reduce us to the sum total of our incentivized behaviors. But it also increases the pressure to make all game playing occur within spaces subject to capture; it seeks to supply the incentives to make games not about relaxation and escape and social connection but about data generation."

http://thenewinquiry.com/blogs/marginal-utility/du...

Matti Siikala

Tiede-lehdestä bongasin seuraavan artikkelin:

"Tutkijat vertailivat erilaisia aivotreenejä.

Tiedon käsittelystrategioiden harjoitteleminen tehostaa ajattelua enemmän kuin muistin treenaaminen. Tämä pätee niin nuoriin kuin iäkkäisiin, kertovat yhdysvaltalaiset tutkijat Frontiers in Systems Neuroscience -lehdessä.

Sandra Chapman Texasin yliopistosta Dallasista kollegoineen vertaili, millaisia muutoksia eri tutkimusten mukaan koehenkilöiden aivoissa ja kognitiossa syntyy, kun he harjoittavat ajatteluaan joko strategiaharjoittelulla tai muistiharjoittelulla.

Muutoksia on kartoitettu aivojen magneettikuvauksilla sekä testaamalla koehenkilöiden kykyjä asioiden yhteenvedossa, järkeilyssä, luovuudessa, faktojen muistamisessa, suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa.

On käynyt ilmi, että uuden tiedon oppiminen ja muistiinpainaminen ovat ajattelun tehokkuudelle vähemmän tärkeitä kuin informaation syvällinen prosessointi ja informaation käyttö uusin tavoin. Jälkimmäiset valjastavat aivojen hermoverkon laajimmin ja tehostavat ajattelua selvimmin.

Tiedon käsittelystrategioiden harjoittelussa opetellaan aluksi keskittymään olennaisimpaan tietoon ja sivuuttamaan epäolennainen. Sitten informaatiosta opetellaan rakentamaan tulkintoja, teemoja ja yleistyksiä. Näin aivot tottuvat tunnistamaan mutkikkaidenkin tietokokonaisuuksien ja ongelmien ydinasiat ja käsittelemään niitä.

Tutkijoiden mukaan tällaiset harjoitukset sopisivat eri-ikäisten terveiden ihmisten ajattelun tehostamiseen ja aivosairauksien vaikutusten hidastamiseen."

Toimintapelit lasken rajatun alueen oppimiseen. Maailma on laajempi.
Ymmärrys lienee kaiken oppimisen kulmakivi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Miten tuo liittyy otsikon aiheeseen?

Matti Siikala

"Tunteet ja äly
Jopa katsekontakti ja koskettelu edistävät lasten kehittymistä ja tunteet ovat tärkeitä oppimisen motivoinnissa älykkyyden kehittymisessä."

Tuohon tartuin. Koneet antavat wiki-vastauksia ilman kokemuksia.
Löyhästihän tuo asiaan osuu.
Koulumaailmaa ja lasten ehdollistumista vailla parempaa ymmärrystä, ajattelin.

Voi poistaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Leikkiessä lapsi pystyy käsittelemään tunteitaan ja hankaliakin asioita ikäänsä sopivin keinoin. Samalla kehittyvät myös luovuus ja ongelmanratkaisutaidot. Niiden oppimiseen tarvitaan uteliaisuutta, mielikuvitusta, uskallusta olla erilainen ja heittäytyä uusiin asioihin. Siis ihan perusleikkitaitoja."

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijan+kolumni/64931...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Uunituore kirja...

That early childhood and frequent television viewing, the hours spent at playing computer and violent video games, the incessant phone calls and SMS-texting, the reckless dissemination of personal feelings, thoughts and photos on networking sites may have a negative impact on feelings, thoughts, behavior and social contacts of children and adolescents is not a new insight. Serious media scientist and responsible educators, juvenile judges or sorely tried parents of internet-addicted teenagers have been drawing people’s attention to the adverse effects of excessive media use for two decades now. The neurobiologist Manfred Spitzer has collected the scientific evidence on this subject in his new book, easy to understand and supplemented by some more recent neurophysiologic research. He also publicly sounded the alarm with his warning that the too frequent use of digital media drives us and our children mad.
http://www.currentconcerns.ch/index.php?id=2095

Video:
http://www.dw.de/talking-germany-manfred-spitzer-n...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Uutta tietoa kertyy koko ajan:

Higher media multi-tasking activity is associated with smaller gray-matter density in the anterior cingulate cortex

http://sro.sussex.ac.uk/50361/

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Kilpailu ajaa hyvääkin tarkoittavat peliyritykset kehittämään riippuvuutta aiheuttavia palautesyklejä ..."

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset