*

Mediakritiikkiä Julkinen keskustelu liian usein käsitevammaista höpöä.

Ohjelmointia peruskouluun 1

  • Kauppalehti 12.6.2014
    Kauppalehti 12.6.2014
  • Ohjelmointia peruskouluun 1

Ministeri Kiuru on ajamassa ohjelmointia peruskouluun. En ole löytänyt kunnollisia perusteluja tuolle muutokselle. Kuvassa 1 ja 2 asiaa markkinoivien Linda Liukkaan ja Juhani Mykkäsen perusteluina ovat:

alan kieltä pitäisi ymmärtää, jotta yritys osaa tilata järjestelmän tai kotisivut eikä maksa liikaa.

Muita perusteluja ei tuosta Kauppalehden jutusta löydy. Peruskoulussa pitää siis olla ohjelmointia, jotta osataan olla hyviä asiakkaita IT-firmoille. Toisaalta IT-firmat tykkäävät liikaa maksavista asiakkaista.

Minkäänlaisia pedagogisia näkemyksiä siitä, että varhainen aloittaminen olisi hyödyllistä ei esitetä. Eikä myöskään puututa mahdollisiin haittoihin.

Markkinointikirjaan Koodi2016 on koottu erilaisten "asiantuntijoiden" näkemyksiä siitä, miksi ohjelmointi pitää tuoda peruskouluihin. 

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/183497-ohkelmointia-perus...

  

Mikäli atk-opetuksen pääpaino sijoittuu ohjelmoinnin opetukseen, olisi se yhtä nurinkurista kuin jos opetettaisiin säveltämistä, jotta oppilas oppisi käyttämään levysoitinta."

Kauppalehti 2.8.1984

 

***

Vanhoja:

Markkinamiehet ovat Tekesin avulla nousseet oppimisen asiantuntijoiksi:

Kuinka tehdä koulutuksellisia pelejä, jotka (muka) todistetusti auttavat oppimaan, ovat hauskoja pelata ja tuottavat tekijöilleen tuloja? "Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Tekesin Piilaaksossa järjestämässä Games for Learning -tilaisuudessa maaliskuussa. Piilaaksossa Electronic Arts -pelitalon tiloissa järjestetyssä tapahtumassa lavalle nousivat muun muassa Peter Vesterbacka Roviolta, tutkijat John Murray ja Jarmo Viteli SRI:sta, Harri Ketamo SkillPixelsista sekä Jessica Lindl GlassLabista."

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/164867-etta-oppimisen-asi...

Digidementiasta kärsiville lisää digimediaa? Tietokoneet sopivat professori Kirsti Longan mielestä kaikenikäsille. Kun lapsi mankuu karkkia, pitää lapselle antaa karkkia. 

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/168202-digitaalisesta-dem...

"Pelikasvattajien verkosto" on nimestään huolimatta pelien markkinoinnin peitejärjestö. Heidän julkaisemassaa 150 sivuisessa Pelikasvattajan käsikirjassa aivot mainitaan vain 6 kertaa ja konteksti on pelien aivoja stimuloiva vaikutus. Carrin ja Healyn kirjoja ei lähdeluettelosta löydy.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163779-pelikasvattien-verkosto-mar...

 

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/170502-ohjelmointia-perus...

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Ohjelmoinnista

Ensin pitäisi ymmärtää elämää ja sen toimintalogiikkaa monilta alueilta. On liikaa esimerkkejä siitä, että "rautaa rakennetaan rajalle", kun polut ovat ohjelmoijilla metsässä.

Tämä koodaaminen keskittyy liikaa mielikuvituksellisten pelien rakentamiseen imaginäärisellä tasolla. Ja lasten ajaminen koodausmaailmaan seikkailujen ja leikkien kärsiessä.
Ei näillä ole mitään tekemistä loogisten palveluverkostojen parantamisen oppimiseen ja tuottamiseen toimivien tietojärjestelmien avulla.

... kommentoi ex-ohjelmoija

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Hyvä blogikirjoitus, jossa ajankohtaista asiaa. Olen hieman samaa mieltä kuin kommentoija #1 siitä, että ensin pitäisi ymmärtää elämää ja sen toimintalogiikkaa. Toisaalta ehkä peruskoulun yläasteen viimeisellä luokalla voisi jo olla koodauksen opetusta ja alkeita tietokoneista. Siitä voisi olla hyötyä esimerkiksi jatko-opiskelupaikan pohdinnassa.

Alkaa olla hyväksi yleistiedon kannalta ymmärtää koodausta ja sitä, mitä tietokoneiden "takana" on, jolloin omalle mahdolliselle kriittisyydellekin tietokoneita kohtaan löytyy osaamista paremmin.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Vaikeata sinänsä ajatella, että osaamisesta haittaa olisi, mutta ajatus sinänsä ei ole mahdotonkaan. Pitäisi varmaan oppia myös logiikan perusteita ja myös moraalioppia ja etiikkaa.

Mutta, mutta... Tarkoitan sillä, että peruskoulun yläluokilla voisi olla hieman sitä tietokoneiden "sielunelämää" oppiaineena ja koodaamistakin, jotta nuoret ymmärtäisivät, että kaikessa koneellisessa tietojenkäsittelyssä on kysymyksessä se, että ne ovat ihmisten tekemiä järjestelmiä ja että niihin ja niiden tuottamiin tietoihin voi vaikuttaa nimenomaan ne ihmiset, joilla on siihen osaamista. Vaikka itse ei osaisikaan varsinaista koodaamista, on todennäköistä, että yhä enemmän sen ymmärtämistä tarvitaan.

On ehkä taustalla hieman sama ajatus kuin muussakin kielenoppimisessa: kun nuorena saa opetusta, sitä on helpompi vanhempana omaksua. Joillekin kipinän saaneille voi sitä kautta löytyä leipäpuu ja jatko-opiskelumotivaatiota.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ohjelmoinnissa tarvitaan uutta matematiikaa. Uudelle matematiikka kävi 70-luvulla näin:

"Matematiikan opiskelu joukko-opin menetelmällä tarkoitti sitä, että numerot korvattiin opetuksen alkuvaiheessa alkioilla ja joukoilla sekä ynnälasku unioneilla.[2] Luvut ja niillä suoritettavat laskutoimitukset opetettiin myöhemmässä vaiheessa joukko-opin käsitteiden avulla. Muutos näkyi selkeimmin matematiikan kirjojen sisällöissä. Kirjoista tuli kuvapainotteisia.

Joukko-oppi sai runsaasti kritiikkiä. Matematiikan opetuksen aloittamista joukko-opista pidettiin tosin systemaattisesti hyvin perusteltuna, mutta pedagogisessa mielessä kiistanalaisena.[4] Eräässä vaiheessa katsottiin jopa, että tätä menetelmää opetettiin matematiikan avulla eikä toisin päin.[3] Uusi matematiikka miellettiin kokonaisuudessaan liian teoreettiseksi, symboleja ja nimityksiä ylikorostavaksi sekä käytännön elämälle vieraaksi. Oppisisällöt olivat tuntikehykseen verrattuna liian laajat, eikä uusi jaottelu johtanut odotettuihin oppimistuloksiin. Uuden matematiikan kukoistusvaihe kesti vain vuoteen 1976, jolloin Kouluhallitus esitteli matematiikan perusoppiaineen.[3] Joukko-opin käytöstä matematiikan alkeiden opetuksessa luovuttiin virallisesti vuonna 1983. Wiki

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Ei varmasti ole tarkoitus korvata uudella matematiikalla jatkossakaan alkeismatematiikkaa, vaan perusteiden jälkeen valottaa myös näitä muita olemassa olevia matemaattisia malleja.

Tietotekniikkaa on käytännössä harjoitettu jo niin pitkään, että ehkä sen parista löytyisi alan opettajiakin. Vai kuulostaako utopialta?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Esimerkkini kertoo arvostelukyvyn puutteesta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Väitetään, että matemaatiikan ja logiikan harrastus auttavat koodaamista, mutta tiedossani ei ole minkäänlaisia todisteita väitteen todenperäisyydelle. Kyse on algoritmeista ja taideaineissa niitä on monipuolisemmin kuin matematiikassa ja logiikassa.

Käyttäjän JuusoVuorinen kuva
Juuso Vuorinen

Moi Lauri!

Matikassa opetellaan käyttämään muuttujia ja funktioita. Niitä käytetään myös ohjelmointikielissä. Laitahan muutama esimerkki, kuinka taideaineissa tehdään enemmän algoritmeja kuin matematiikassa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Reseptit.

Algoritmi on lyhyesti sanottuna "resepti"

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"If we aren't careful, ,we could all become 'tools of our tools'." Thoreau: Walden (1854)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Loppukaneetti tästä Liisa Keltinkangas-Järvisen tekstistä:

"Tämän uuden oppimiskäsityksen epäilijät vaiennetaan herättämällä heissä moraalinen paniikki: he ovat kehityksen pysäyttäjiä ja innovaatioiden vastustajia vailla kykyä nähdä maa­ilman fundamentaalista muuttumista. Kukaan tutkija ei kuitenkaan vastusta tietotekniikan tuloa opetukseen; tietotekniikka on tutkijan omaakin arkea eikä hän tulisi toimeen ilman 
sitä. Hän vastustaa tekniikkahypen sivutuot­teena tullutta tutkimustiedon vastaista käsitystä oppimisesta ja sen kritiikitöntä laajenemista koulumaailmaan."

http://www.laakarilehti.fi/kommentti/?opcode=show%...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Fiksut oppivat itse ohjelmointia, keskinkertaiset väkisin ja tyhmät eivät koskaan. Loppputulos on totaalinen katastrofi.

Jari-Matti Mäkelä

Tämä "koodauksen" opetus kouluihin tulee siinä mielessä aika jälkijunassa, että Suomessa nyt kaikkein menestynein IT-sukupolvihan on pitkälti itseoppinutta.

Mikrotietokone toi tietotekniikan kotiin harrastukseksi aikana, jolloin kaikesta oli pulaa -- tietokoneita ei riittänyt kaikille, tietokoneet olivat kalliita ja hitaita, muistia ja tallennuskapasiteettia oli vähän, minkään oikeasti käyttökelpoisen ohjelmointi vaati taitoa, oppimateriaalia oli heikosti, ohjelmia oli heikosti tai ne maksoivat, kielimuuri vaivasi, samanhenkisiä oli vaikea löytää ainakin pienemmiltä paikkakunnilta. Internet on myös "alustana" nopeuttanut sykliä tuotteistaa omia tekeleitään ja tuo ne saataville monta kertaluokkaa isommalle yleisölle kuin mitä Suomessa olisi voinut olla. Ohjelmia ja tekstejä on myös tehty oppimistarkoitukseen.

Jos peilaa mahdollisuuksia nyt noita mainittuja asioita vasten, niin "koodaamisen" pitäisi kaiken järjen mukaan nyt olla ihan naurettavasti helpompaa kuin ikinä ennen. Tai ainakin pääsy tietoon ja tarvittaviin välineisiin on ihan klikkauksen takana. Olen vähän skeptinen sen suhteen, mikä lisäarvo lopulta on koodaamisen tuomisessa opetussuunnitelmaan suhteessa kaikkeen muuhun kehitykseen alalla. Omatoimisuus ja valinnaisuus olisi kiva. Tällaiset kerhot taitavat nykyään olla kouluissa mahdottomia, kun kaikki maksaa.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kiitos Liisa K-J:n kolumnin linkistä. Se on asiallinen katsaus oppimisohjauksesta nykyään. Itselläni on ymmärrystä sekä uudenlaisen oppimisen puolustajia että epäilijöitä kohtaan. Koulun ja opetuksen tehtävänä on kasvattaa lapsista ja nuorista yhteiskunnan kelpo jäseniä. Tähän tarkoitukseen voidaan edelleenkin hyvillä mielin soveltaa perustaitojen opettamista, joita ovat peruskoulun kaunokirjoitus, äidinkielen opetus, taide- ja taitoaineet. Näistä ei pidä liikaa tinkiä, koska se johtaisi nimenomaan Liisa K-J:nkin mainitsemaan näköalattomuuteen ja neuvottomuuteen lapsissa ja nuorissa. Kun perusasiat opetetaan edelleenkin huolellisesti, lapsi voi turvallisemmin omaksua myös edistyneempää opetusta. Turvattomuus ja näköalattomuus vähentävät luovuutta ja esimerkiksi matemaattisten taitojen omaksumista ja ilmentämistä.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset