*

Mediakritiikkiä Julkinen keskustelu liian usein käsitevammaista höpöä.

Tekes höpsii pelialasta

  • Kari Korhonen/Tekes Iltalehdessä
    Kari Korhonen/Tekes Iltalehdessä
  • Tekes höpsii pelialasta

Kuvan väite on uskomatonta roskaa. Supercellin pelit ovat hienoja saavutuksia, mutta yhden yrityksen onnenkantamoiset eivät alkuunkaan anna aihetta kuvan väitteeseen. Lisäksi suurin osa verotulosta on tullut Supercellin osakekaupasta.

 

Pelit eivät innovaatioita, teknologiaa tai teollisuutta

25.10.2013 09:30 Lauri Gröhn

Pelit eivät ole teollisuutta sen enempää kuin kirjat tai elokuvat. 

Pelialan parista onnenkantamoissesta on keskusteltu, mutta termit ovat olleet täysin hukassa. Taustalla on teknologian murros: kännykät, kosketusnäytöt ja aps-jakelu. Angry Birds on sisällöllisesti 80-luvun tuote. 

Pelit toistavat vanhoja teemoja siinä missä kirjallisuus tai elokuvat. Todella uusia ideoita syntyy ehkä kerran vuosikymmenessä. 

Määrittelin 80-luvulla Tekesissä, ettei pelien ja opetusohjelmien sisältöjä saa tukea, koska se on kustannustoimintaa, platformeja ja pelimoottoreita kyllä. Tuota noudatettiin pitkään. Nyt Tekes tukee sisältöjen kehittämistä vastoin asetustaan ja kilpailulakeja.

Toivottavasti nuo pari onnenkantamoista johtavat siihen, että riskirahoittajat ottavat pelit huomaansa.

Käsitevammaisuus on suomalainen kansantauti: 
Tekesin pitää yrityksiä asiakkainaan, vaikka on itse yritysten asiakas "ostaessaan" hankkeita.

Tekesin "tulostavoitteet" 90-luvulta tyhjine tautologioinen ei vielääkään ole karsiutunut pois hallinnon "strategioista":
"Tulostavoitteena on teknologiapolitiikka, joka hyödyntää teknologian tarjoamiatarkoituksenmukaisia mahdollisuuksia siten, että Suomessa ontarkoituksenmukainen teknologiarahoitus, asianmukaiset puitteet ja edellytykset kv. teknologiayhteistyölle ja teknologianäkökohdat otetaantarkoituksenmukaisesti huomioon aluetoiminnassa.


Viimeinen pyhä lehmä 

On virhe panostaa onnenkantamoisiin

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän hannuAutio kuva
Hannu Autio

Pelialaa tosiaan hehkutetaan kuin kansakunnan pelastajaa. On se toki muutaman sijoittajan tehnyt onnelliseksi kuten lottovoitotkin. Tavan kansalaisen kännykässä ajantappajat eivät suuremmin innosta. Angry Birdsin limut, paidat ja muu oheiskrääsä on jo kulutettu.

Mutta on peleillä jokin innovaatiopoikanenkin: pelin tekijätiimin jäsen on vahvoilla rekrytointikisassa, on näyttöä osaamisesta. Joten peliteollisuus on eräänlainen korkeakoulun ohjelmistosuunnittelun sivuosasto. Nokia teki sen, että korkeakouluissa keskityttiin kännykkäohjelmistoihin ja muu ohjelmistokehitys julkisuudessa jäi mopen osille. Sitä heitettiin tarpeettomana ulkomaille, esimerkkinä Linuxin käyttöjärjestelmä ja moni tietokantasovellus.

Siinä olet oikeassa, että peliteollisuus on verrattavissa kustannustoimintaan. Tekesin sääntöjä en tunne, mutta uudenlainen kustannustoiminta ei tunnu aivan kielletyltä. Peliteollisuutta pitäisi tarkastella kansalaisten eikä sijoittajien kannalta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Potentiaalisille innovaatioille on tyypillistä uniikkisuus.

Pelit sisältötuotteina eivät voi olla innovaatioita ja periaatteessa kaikki pelit kilpailevat keskenään. Niille annettu JULKINEN tuki vääristää kilpailua eikä EU salli sellaista.

Käyttäjän hannuAutio kuva
Hannu Autio

Innovaatio voi olla myös tapa tehdä entinen homma uudella tavalla. "Afrikan tähti" 3D-versiona voisi olla innovaatio minusta. Julkinen tuki sen kehittämiseksi on toinen asia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän hannuAutio kuva
Hannu Autio

Eli innovaation käsitteen ymmärrämme eri tavalla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei innovaatio ole mikään ymmärryskysymys. Määritelmän tarkoitteen pitää sulkea pois mm. termit idea ja keksintö.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekes on sijoittanut enemmän peleihin kuin tuo 70 miljoonaa. Jos Supercell onnenkantamoisineen jätetään pois, pelialan liikevaihto on aika vaatimatonta. Lisäksi liikevaihtoon lasketaan platformeille maksettu 30%.

Mistähän tuo haarukka 6-24 euroa tulee?

"Skenen toiminnan aikana pelkästään suoria pääomasijoituksia suomalaisiin peliyrityksiin on tullut lähes 70 miljoonaa euroa. Jokainen Tekesin peliyrityksiin laittama euro on tuonut yhteiskunnalle 6–24 euroa. Verotuloja on tullut satoja miljoonia euroja", kertoo Skenen päällikkö Kari Korhonen."

http://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2015/finnish-game-...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekesin varsinainen emävalhe:

"Tekes: Sijoituksilla pelialaan mahtava tuotto"!

http://www.itviikko.fi/uutiset/2015/09/08/tekes-si...

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset