FAKTANTARKASTUS 2 Media julkaisee päivittäin höpöä, nettikeskusteluista puhumattakaan.

Epäonnistunut epäonnistuminen

  • Epäonnistunut epäonnistuminen

Suomesta on lanseerattu  kansainvälisen epäonnistumisen päivä 13.10. epäonnistui tänäkin vuonna. 

Suomi muka tarvitsee kulttuurin, joka kannustaa epäonnistumaan. 

Absoluuttista roskaa. Oikeasti Suomi tarvitsee kulttuurin, jossa byrokratia ei tapa aloitteellisuutta ja jossa hallittua riskinottoa kannustetaan.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/177862-epaonnistumisen-kv...

Voiko muka epäonnistumisesta oppia?  

Ei yleensä voi: 

1) Epäonnistumisesta pitäisi tehdä kunnollinen analyysi, mutta epäonnistumisen tilanteessa tuo on varmastikin viimeinen asia mihin panostetaan.

2) Kun epäonnistuja yrittää uudelleen, tilanne tuskin aikaisempää vastaava, vaikka kontekstiharha voi panna uskomaan niin. 

Jokin vuosi sitten yksi tutkimus USA:ssa osoitti, että kun konkurssin tehneet yrittäjät perustavat uuden yrityksen, se ei onnistu yhtään paremmin kuin ensi kertaa yrittävillä: 

 

If you don’t succeed, should you try again?
The role of entrepreneurial experience in venture survival

Sandra Gottschalk*, Francis J. Greene**, Daniel Höwer***, and Bettina Müller****

Abstract

There remains considerable scholarly debate about the role that prior entrepreneurial experi- ence plays in new venture survival. Drawing on entrepreneurial learning theories, we use panel data on 8,400 new ventures to investigate the impact of four different types of prior en- trepreneurial experience (portfolio, serial, failure (bankruptcy/voluntary dissolution) and a mix of success (portfolio/serial) and failure (prior bankruptcy/dissolution) on venture survival outcomes. We find that previously failed entrepreneurs are less likely to survive and, in com- mon with entrepreneurs with mixed prior experiences, are more likely to experience bank- ruptcy. We find that portfolio and serial experience is unrelated to survival or avoiding bank- ruptcy. Conclusions for entrepreneurship scholars, entrepreneurs and stakeholders are dis- cussed. 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4

Esitystä kommentoitu monessa lähteessä. Mikä siinä erityistä?

Jos tarkoitat tätä, ei sillä ole mitään yhteyttä blogiini:

"Valtaoja kuvailee tieteen tekemistä pitkäkestoiseksi työksi, jossa yhdeksää epäonnistumista saattaa seurata yksi onnistuminen."

Lisäksi tuossa yhteydessä termi epäonnistuminen on huono. Hypoteesin testaamisessa nollahypoteesin toteutuminenkin tuo tavallaan uutta tietoa.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Minusta Valtaoja kannusti tunnustamaan toisasiat, että suhteellisesti aikajanalla meillä menee hyvin. Ollaan vain pienessä kuopassa bkt:ssa tilapaisesti; ainakin valoi uskoa. Epäonnistuminen on aina epäonnistuminen ja koskaan se ei saa olla kenenkään tavoite ja tuskin onkaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Epäonnistumisen tuskaa voi joskus lievittää se, että muutkin epäonnistuvat.

Kysyin viime lauantaina eräässä hyvin vapaamuotoisessa tilaisuudessa Nokia konsernin entiseltä tutkimus- ja tuotekehitysjohtajalta miksi yhtiö oli niin arrogantti i-Phonen tullessa markkinoille. Hän vastasi, että niin olivat kaikki muutkin kännykkävalmistajat. Nokia vain sattui olemaan suurin ja siksi siitä puhutaan.

Käyttäjän KimmoVehkalahti kuva
Kimmo Vehkalahti

Nassim Taleb totesi kesäkuussa Helsingissä (Tomorrow), että Suomi tarvitsee epäonnistumisen kulttuurin. (Siis, että osataan ja uskalletaan luontevasti myös epäonnistua niin, että siitä opitaan ja mennään eteenpäin, eikä niin, että aletaan järjestää hautajaisia.) Kannatan, ja suosittelen Talebin kirjoja, etenkin viimeisintä (Antifragile, suom. Antihauras), joka nostaa monet Black Swan (suom. Musta Joutsen) -teoksen teemat uudelle tasolle ja antaa ajattelemisen aihetta pitkäksi aikaa.

Mitä tulee BKT:hen ja sen "kuoppiin" ym. (niitä katseltiin torstainakin Tilastokeskuksen 150-vuotisjuhlaseminaarissa arvovaltaisen paneelin silmin - pj:na Tuomas Enbuske, joka sai Virtasen, Korkmanin, Siimeksen ja Bruunin päät kääntymään) - yksiulotteisten (joskin Enbuskella oli kunnioitettava, tilaisuuden luonteeseen sopinut, 150 vuoden aikasarja) tarkastelujen sijaan kannattaisi välillä katsoa "isoa kuvaa", ts. lähestyä tilannetta kokonaisvaltaisemmin eikä vain yhden indikaattorin suunnasta.

"Big Picture" edellyttää moniulotteisempia tarkasteluja kuin perinteiset tilastokäppyrät. Eräs parhaista visuaalisista tavoista on omasta mielestäni Chernoffin (1973) kehittämä tekniikka, jota olen demoillut kymmenissä tilaisuuksissa vuosien aikana, ks.
http://www.helsinki.fi/~kvehkala/naamat.html
(tiedän, pitäisi päivittää taas kuva... mutten tiedä, uskallanko!)

Tämän blogin suosituimmat