FAKTANTARKASTUS 2 Media julkaisee päivittäin höpöä, nettikeskusteluista puhumattakaan.

Musiikkiko "soivaa puhetta" ?

  • Harri Kuusisaari, kolumni Rondo 2016
    Harri Kuusisaari, kolumni Rondo 2016

Muusikkojen näkemykset musiikista ovat äärettömän tylsiä,  koska heidän opiskeluunsa ei pääsääntöisesti kuulu kunnon pakettia musiikin filosofiasta ja psykologiasta. Lang Langin mielestä "musiikki on soivaa puhetta. Se koostuu väittämistä...", kuva. Suosittelen, että lukija kuuntelee jotakin runoa jollakin kielellä, jota ei osaa. Miten semantiikka ja väittämät hahmottuvat? Musiikilla ei ole semantiikkaa.

Rondon kolme kolumnia ilmentävät vallan hyvin musiikki-ihmisten kyvyttömyyttä katsella musikkia musiikin ulkopuolta. Viimeisessä numerossa Lotta Wennkoski latistelee mitä neuvoja antaisi nuorelle. Olli Virtaperko kirjoittaa sinänsä ansiokkaasti siitä, kuinka kirkko välttelee tekijänoikeuskorvauksia. Kai Amberla kirjoittaa brexitin ja kulttuurin yhtäläisyyksistä.

 

Oma lukunsa on muusikot, jotka levittävät puhdasta hömppää. Ralf Gothoni:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12024-onko-merkittavan-muusikon-ha...

 

Merkittävin suomalainen  musiikkiin liittyvä hömppäkirja on tämä kirja, josta ei juuri järjen hiventä löydä:

Erkki Lehtiranta: Korkeammat oktaavit - ääni ja musiikki meissä ja maailmankaikkeudessa.

Rondo on julkaissut Erkki Lehtirannan tasoltaan kyseenalaisen kolmen aukeaman artikkelin ”Spirituaalinen musiikki nostaa taas päätään” (Rondo 12/08).

Lehtiranta toteaa mm: ” monet New Age –kategoriaan lukeutuvat levytykset ovat funktionaalisia ja perustuvat ainakin osin myös tieteellisiin tutkimustuloksiin liittyen esimerkiksi aivoaaltoihin."

Yksi Lehtirannan suosikeista on 25 vuotta alalla ollut tohtori ja säveltäjä Geoffrey Thomson, jonka Center of Neuroacoustic Research on kuulemma ”alan johtavia keskuksia maailmassa. Tsekkasin laitoksen nettisivuilta linkin Methods for Stimulation of Brainwave Function Using Sound. Sieltä löytyi “Coming soon”. Laitoksessa kuulemma “neutraloidaan stressiä.” Thomsonin bravuureita on ”ikiaikaisten äänien” hidastaminen tai nopeuttaminen.

Toinen mainittu uranuurtaja on Aftred Tomatis, ”äänen Einstein”.

Mutta se varsinainen hauskuus alkaa artikkelin lähdeluettelossa mainitusta Lehtirannan kirjasta ”Musiikin korkeammat oktaavit.” Siitä löytyy mm. taulukko ”oktaavin sävelten fyysiset vaikutukset”, joista esimerkkinä D: ”ruuansulatus, hapettuminen, hengitys, paksusuolentulehdus, haavaumat, lymfa, ohutsuoli”. (sivu 28)
Joko idea selvisi? Harvaan kirjaan on koottu yhtä paljon hömppää. Spirituaalinen huuhaa nostaa päätään ...
... ai niin. "pyramidikompleksit ja muutkin Egyptin temppelit ovat toimineet ääni- ja energiageneraattoreina." (sivu 47)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Mitähän Mozart- ihmelapsena ajatteli sävellyksistään ja soittamisistaan. Tuskin tuli ajatelleeksi musiikin analyysiä tieteenä. Hän vain tuotti nerona kaikki omasta päästään kaikkien ihailtaviksi ja kaiken siten, että yhtäkään nuottia ei saa ottaa hänen sävellyksistään pois.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kirjoitteliko Mozart lehtiin musiikista ja pitikö hän esitelmiä musiikista? Kirjoittiko kirjoja musiikista.

Musiikki ei ole kieli:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/10361-musiik...

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

"Musiikkiin ei sisälly mitään tunteita".

Aika käsittämätön väite, joka kuvannee teknokraattista lähestymistapaa tunteettomuudessaan.

Musiikki, niin ns- hyvä kuin huono puhuttelee aina tunteellisesti kulijoitaan kuin soittajiaan. Minä puhun klassisen soittajana ja tulkitsijana.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #3

Tunteen syntyvät kuulijan päässä. Eri ihmisille erilaisia tunteita kulttuurista ja taustasta riippuen.

-> tunteet eivät sisälly musiikkiin. Musiikki liipaisee tunteita.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola Vastaus kommenttiin #5

Miten se nyt sit mahtaa olla. Jos kirjoitan "Lriua", se ei merkitse meille mitään samalla tavalla kuin Lauri, joka meidän kielessämme sisältää merkityksen ainoastaan, koska niin on sovittu. Jollekulle muulle Maan kansalaiselle asia voi olla täysin toisin.

Kieli on siis sopimus. Jos meidän kulttuurissamme yhden tunne voidaan välittää toiselle sen sopimuksen avulla, jolla musiikkia yksilöittäin tai kulttuureittain määritellään, niin onko kyse lopulta kovin erilaisesta asiasta, periaatetasolla?

Mutta en minä sitä väitä ettei puhuttu kieli ole ihan hiton hyvä keksintö. Hermot menisi jos yksinomaan musiikilla pitäisi kommunikoida.

Periaatteessa, kuitenkin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #7

Kieli ei ole sopimus, van kulttuurinen artefakti.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #9
Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola Vastaus kommenttiin #10

No sou, kun tunnut aina vähättelevän musiikin viestinnällistä voimaa ja olet niin tarkkana termien täsmällisyyksistä.

Luulen että se liittyy jotenkin tuohon systeemiisi, jossa kuvia käännetään musiikiksi. Minä nimittäin, ja moni muukin uskoisin, kokevat musiikin syntyvän tunteista ja vetoavan niihin, johon ketjuun en tuollaista systeemiä oikein saa mielessäni mahtumaan.

Kiinnostavaa tässä oikeastaan onkin kuinka perustelet koko hommelin relevanssin?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #11

2 miljoonaa kuuntelua

Tunteen syntyvät kuulijan päässä. Eri ihmisille erilaisia tunteita kulttuurista ja taustasta riippuen.

Sävellysten nimet ovat kuuntelun kainalosauvoja

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola Vastaus kommenttiin #12

Aika monta kuuntelua! Missä?

Kuvahan on jonkinlaisen tuntemuksen tuotoa ja sillä on inhimillinen relevanssi. Mutta kuinka kone tunnistaisi tunnelman muuntaakseen sen toiseen kokemustaiteen muotoon? Yrität vissiin sanoa, ettei sillä ole väliä ja voi olla että olet oikeassa. Mutta mitä väliä on silloin sillä mistä kone generoi?

Vai meinaatko että olet keksinyt tunteiden tulkinnan generaattorin ja siksi asia on merkittävä, koko robottisen tulevaisuuden kannalta kenties? Oletko avannut jossain miten muunnos tapahtuu, vai onko se ydinsalaisuus?

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Voimme me määritellä, ettei musiikki ole puhetta, sen enempää kuin vaikkapa piereskely. Kirjoituskin on vain merkeiksi muutettua puhetta, jonka ymmärtämiseksi on luotu yksinkertaisen monimutkainen koodisto.

Kommunikoinnin muotona musiikkia voidaan sen sijaan aika huoleti pitää. Voidaanko kommunikoinnin muotoja kustua yleisesti "kieleksi" on kysymys, jota on tarpeetonta ryhtyä tässä yhteydessä sen enempää ruotimaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo "puhe" on huono metafora muusikon suorittamalle fraseeraukselle.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kuvataiteilija Hannu Väisänen tunnustautui skeptikoksi ja kirjoitti tuumailujaan asiasta Skeptikko-lehdessä. Totesi, että ns. luovien alojen ihmisille on jotenkin luontaista uskoa huuhaaseen.
Näin se näyttäisi olevan, mutta heillä (poislukien Väisänen) näyttää olevan myös taipumusta esittää huuhaa-mielipiteitään faktoina.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Minä arvelen, että taiteelliset ihmiset ilmaisevat itseään ja käsittelevät termejä mielellään runollisesti, teknisen täsmällisyyden sijaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Päinvastoin. He konkretisoivat harhaisesti.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Mikä päinvastoin se on. Haluaisin niin nähdä kirjoittamasi runon! Ei saa käyttää muita koneita kuin aivot ja ehkä...sydän. Veren pitää kiertää nääs.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #17

Miten tuo liittyy blogin asiayhteytee?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #17

Miten tuo liittyy blogin asiayhteyteen?

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola Vastaus kommenttiin #19

Siten, että koska lyttäät suurin piirtein kaiken olevaisen, haluaisin nähdä kuinka itse pärjäät esim tunneperäisiksi normaalisti koettujen asioiden maastossa. Että voiko sataprosenttisesta faktahakuisuudesta syntyä esim niin puhdasta taidetta, ettei sellaista ole aiemmin nähty. Vai onko nimenomaan mahdotonta niin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #20

Minä en lyttää mitään. Tunnistan vain käsitteellisiä harhoja.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Toisaalla:

Musiikilla ei ole semantiikkaa: "musiikki sanoo aina enemmän kuin pelkät sanat". Ei sano.

Musiikki on kultuurinen artefakti ja siis myös siihen liittyvä"mieltymykset".

Musiikki ei "jäljittele" mitään.

Länsimainen museomusiikki perustuu "ennakoinnille" ja on siinä mielessä tylsää.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Jos se monille sanoo niin mikä Lauri Gröhn on sitä kieltämään. Ehkä hän ei vain ymmärrä.

Tylsänä voidaan pitää myös musiikkia, joka ei synny mistään millä olisi inhimillistä merkitystä. Kuten koneilla generoitu musiikki.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Käsitteellistä höpöä, koska kuulija muodostaa sen merkityksen.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola Vastaus kommenttiin #24

Puhutulle kielelle on kielialue/ kulttuuri luonut merkityksen, jonka asian opetellut vain ymmärtää.

Voidaanko tästä päätellä ettei puhutulla kielellä ole semantiikkaa?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #25

Tämän blogin suosituimmat