*

Mediakritiikkiä Julkinen keskustelu liian usein käsitevammaista höpöä.

Guggenheimin henkisesti laiskat vastustajat

  • Guggenheimin henkisesti laiskat vastustajat
  • Guggenheimin henkisesti laiskat vastustajat

Guggenheimin vastustajille on ollut tyypillistä, että kritiikki ei perustu säätiön esittämän investointisuunnitelman kritisointiin, vaan useimmiten tunnepitoisiin heittoihin siitä, että rahalle olisi parempaa käyttöä. Tässä Museoliiton kysymyksiä heille: 

"1. Miten Guggenheimille luvatut valtion ja kaupungin rahat siirtyvät sosiaalitoimeen vanhusten, vähäosaisten, asunnottomien tai muiden syrjäytyneiden tukemiseen?


2. Miten hankkeelle luvattu yksityinen rahoitus siirtyy muiden museoiden, taiteilijoiden ja muiden kulttuuriorganisaatioiden iloksi?


3. Miten Etelärannan tontti saa parkkipaikkaa parempaa käyttöä ja millä rahalla?


4. Miten hankkeelle luvattu 1,3 miljoonan euron valtionosuus siirtyy muille museoille ja millä perusteilla?"  

 

http://museoliitto.blogspot.fi/2016/11/kuka-voittaa-ja-mita-jos-guggenhe...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kommentoin tähän näkemyksiäni, jotta ei tarvitse avata omaa keskustelua aiheesta. Taide ja taidepolitiikka kiinnostavat. Suomessa ihmetellään, että miksi juuri esimerkiksi Guggenheim-taidemuseo eikä suomalainen. Tähän voisi olla hyvänä perusteluna, että brändi on tunnettu vähän samaan tapaan kuin McDonalds - sinne voi siis mennä, jos ajatellaan turismia. Suomalaisille olisi se hyöty, että saisimme omaan maahamme kansainvälisen väylän taidevaihdolle ja osaamiselle. En sijoittaisi museota Etelärantaan vaan Heurekan viereen Vantaalle. Siihen on lyhyt junamatka ja tänne tulevat turistit varaisivat pidemmän oleskelun kuin vain käydäkseen keskustan museossa. Sisällöksi en varaisi vain designeä ja arkitehtuuria, vaan museon pitäisi esitellä myös alkukantaista suomalaista taidetta, joka on suomalaista ja kansainvälistä kultakauden perintöä ja jatkumoa. Tämä innoittaisi taas suomalaisia taiteilijoita luomaan hieman suurempaa taidetta jälleen. Tuo taidesuunta on nimeltään signifikantisimia (merkityksellisyyttä) ja se on saamassa jalansijaa kuin silta, joka kannattelee kulkemista menneisyydestä tulevaisuuteen. Tuollaisia siltoja tarvitaan nyt, kun ajallisesti olemme siirtyneet 2000-luvulle ja henkisesti olemme siirtymässä sille uusine taidevirtauksineen.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Iso rakennus Etelärantaan on jotenkin mielestäni tunkkaista suunnittelua. Sitä parempi sijainti olisi jopa vanha ratapiha-alue jossakin Finlandia-talon lähellä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #3

Hohhoijaa. Eihän kyseessä ole "rakennus".

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa Vastaus kommenttiin #4

Rakennuksen kattomuotoilu havainnekuvissa osoittaa, että sitä ei ole tarkoitettukaan rakennettavaksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #5

Hohhoijaa tuota kritiikin juhlaa...

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset