FAKTANTARKASTUS 2 Media julkaisee päivittäin höpöä, nettikeskusteluista puhumattakaan.

Metafora-höpöä puiden elämästä

  • Harhoja maallikoille
    Harhoja maallikoille

Kirja on täynnä kyseenalaisia METAFORIA.  

Esimerkkejä:  

"Yksi ainoa sieni pystyy vuosisatojen kuluessa levittäytymään monen neliökilometrin alueelle ja verkostoimaan kokonaisia metsiä. Se välittää rihmojensa avulla viestejä puulta toiselle ja auttaa niitä vaihtamaan tuoreimmat uutiset..."

"Sienillä on viestityksessä oma strategiansa: ne saattavat hyvinkin ottaa sovittelijan ja välittäjän roolin."

"Saattaa olla, että eläimet kuuntelevat puiden keskinäistä viestintää, rekisteröivät kiihtyneet kemialliset varoitushuudot ja testaavat sen jälkeen mykkiä yksilöitä puraisemalla niiden lehteä tai kuorta."  

"Myös pensaat ja ruohot, mahdollisesti kaikki metsän kasvilajit ovat mukana kommunikaatiossa. Pellon puolelle astuttaessa rupattelu kuitenkin vaimenee. Viljelykasvien kyky lähettää toisilleen maanpäällisiä tai -alaisia viestejä on jalostuksessa pääosin hävinnyt. Ne ovat tavallaan kuuromykkiä ja siten tuhohyönteisille helppoja saaliita. Tämä selittää osittain sen, miksi nykyisessä maataloudessa käytetään niin paljon torjunta-aineita."

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Metaforat ovat vain asiaa havainnollistavia kielikuvia vailla todellisuutta. Kirja on rankkaa maallikoita huijaavaa bisnestä.
Jokaisen metaforan eteen voidaan yleensä liittää sana "ikäänkuin". Tämä kirja menee paljon pitemmälle pseudotieteen suohon.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Puiden salattua elämää on vaikeata huomata, koska se on yleensä aistiemme ulottumattomissa. Emme kuule juurten ja sienirihmastojen maanalaista kuhinaa. Emme haista lehtien ja neulasten puhkumia kemiallisia viestejä eli puiden rupattelua. Emme kuule, kun vesi nousee rungon sisällä - paitsi keväällä stetoskoopin avulla kertoo Wohlleben.
s.11 Anni Kytömäki. Kirjan "Puiden salattu elämä" Alkusanat

Emme todellakaan kuule kaikkea tuota, mutta tutkijat ehkä pääsevätkin lähemmäksi Puuta ja syvemmälle tutkiman sen salaista elämää.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Anni Kytömäki ei ole tutkija, vaan kirjailija ja hän toistaa harhaisia metaforia.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #5

Mutta ne Anni Kytömäen "harhaiset metaforit" on painettu kirjan alkusanoiksi, jotka johdattavat luotettavasti lukijaa kirjan syvyyksiin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tutkimus ei ole metaforien suoltamista kaupallisesti laskelmoiden. Ensimmäinen tietämämäni vastaava höpökirja oli Peter Tompkinsin Kasvien salainen elämä vuodelta 1975:

http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1021397

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos linkistä! Hyvää tietää hieman enemmän kirjan "Puiden salattu elämä" kirjoittajasta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Metafora-höpöä ns. tulevaisuudentutkimuksessa:

"Pentti kehitti kemian pohjalta teoriaa ihmisten ja organisaatioiden muodostamis- ta yhteiskunnallisista hypersykleistä:
Hypersykli on kemiassa reaktio, joka on erittäin kestävä ympäristön paineita vastaan, tehokkaasti kasvava, tuottaa toisia hypersyklejä. Kloonaa itse itseään. Myös yhteiskun- nassa voi olla toiminnassa ihmisten ja organisaatioiden muodostamia hypersyklejä, hyviä tai huonoja. Hitler sai aikaan voimakkaan hypersyklin, pahassa merkityksessä."
Kirjasta Pentti Malaska Ennalta näkijä, edellä kulkija

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Pirjo Ståhlen metafora-hövöstä:

"Kun yrittää ajatella oikein positiivisesti, voi yrittää kuvitella, että kirja on käyttänyt kaaoksen ja fysiikan termejä vain metaforina. Mutta metaforia käytetään havainnollistamaan asioita, ei sekoittamaan. Ja kun vielä metaforat perustuvat täydelliseen kaaosteorian ja fysiikan väärinymmärtämiseen, eivät metaforat tältäkään osin ole asiallisia. Metaforien avulla ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä."
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12473-pirjo-...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

”Ylen luontosarja (Elävät puut) tuo mieleen Peter Wohllebenin supersuositun tietokirjan Puiden salattu elämä, (suom. Pirkko Roinila, Gummerus 2016). Siinä saksalainen metsänhoitaja-kirjailija Wohlleben löytää puista mullistavan paljon inhimillisiä piirteitä. Ovelasti heitetään ilmaan kysymyksiä asioista, joita ei tiedetä, ja herätetään toiveita sellaisesta, mikä olisi kiehtovaa, jos olisi totta. ”Pystyvätkö puut myös kuulemaan ja puhumaan?”
Hanna Mahlamäki, HS 6.10.2018

Tämän blogin suosituimmat