FAKTANTARKASTUS 2 Media julkaisee päivittäin höpöä, nettikeskusteluista puhumattakaan.

Pitäisikö ottaa kantaa? Niiniluoto ja valetieto

  • Ilkka Niiniluoto: Hyvän elämän filosofiaa
    Ilkka Niiniluoto: Hyvän elämän filosofiaa

Ilkka Niiniluoto toistaa kirjassaan ”tulevaisuudentutkija” transhumanisti Kurzweilin näkemyksen singulariteetista (kuva) ottamatta asiaan mitään kantaa. Mooren lakiin perustuva singulariteetti (tietokoneista kehittyy vuoteen 2029 mennessä tietoisia ja ihmistä älykkäämpiä olentoja) on lähes päivittäin mediassa toistettua höpöä. Määrä, tietokoneiden nopeus/muisti, ei voi muuttua laaduksi.  Niiniluoto on höpön vilauttelija...

KYSYMYS:

Onko median hömpän toistaminen eettistä jopa kirjassa,  jos ei ymmärrä mistä kyse? Olisiko Ilkka Niiniluodon pitänyt suorittaa alkeellinen tarkastus netistä, josta löytyy runsaasti singulariteetin kritiikkiä. Esimerkiksi: 

https://reasonandmeaning.com/2016/01/30/john-searles-critique-of-ray-kurzweil/

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Mistä muuten tämä määrän muuttuminen laaduksi on keksitty? Feuerbach, vai Engels?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei tietoa. Mooren laki ei synnytä älykkyyttä. Tosin Martin Ford muuten hyvässä kirjassaan sortuu tällaiseen:

If AI researchers do eventually manage to make the leap to artifi isl general intelligence (AGI), there is little reason to believe that the result will be a machine that simply matches human-level intelligence. Once AGI is achieved, Moore’s Law alone would likely soon produce a computer that exceeded human intellectual capability. https://www.amazon.com/Rise-Robots-Technology-Thre...

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

"Mistä muuten tämä määrän muuttuminen laaduksi on keksitty?"

Matematiikka. Kun on ajauduttu singulariteettiin, sen takana kaikki on toisin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Itse en ole koskaan pitänyt Niiniluodon tyylistä. Filosofin odottaisi ottavan kantaa. Jos Niiniluodolta kysyy, paljonko kello on, hän aloittaa "Sumerilainen aikakäsitys..."

Silti: ihan kuin alustaja ei olisi lainkaan huomannut siteeraamassaan tekstissä sanoja "hurjimmat näkymät", "voisi olla" ja "science fiction".

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niiniluoto palaa Kurzweiliin myöhemmässä luvussa:

Tärkeä teoreettinen ja käytännöllinen kysymys on siinä, voiko ihmismielen koodata digitaaliseksi informaatioksi (vrt. myös luku 4). Tältä osin hurjimmat näkymät liittyvät IT:n sovellutuksiin tekoälyn, tekoelämän ja robotiikan aloilla. Esimerkiksi Ray Kurzweilin arvion mukaan tietokoneista kehittyy vuoteen 2029 mennessä tietoisia ja ihmistä älykkäämpiä olentoja, kun niiden osat jatkuvasti pienenevät ja suoritusteho kasvaa. Tuloksena voisi olla uutena artefaktina syntyvän oliolajin, robosapiensin synty. Steven Spielbergin elokuvassa Artificial Intelligence pohditaan tunteisiin vetoavalla tavalla, pitäisikö itsestään tietoiseksi tulleelle robotille suoda ihmisarvo.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ray Kurzweil tuli monelle ikäpolvessani tutuksi 80-luvulla syntetisaattorinrakentajana. Hänen myöhempi singulariteettifilosofiansa ja kosminen optimisminsa perustuu henkilökohtaiseen selviämiseen lukuisista tappavista taudeista. Nyt 70-vuotiaana hän itse on monin tavoin käytännössä nuoremman oloinen kuin 35-vuotiaana.

Ei Kurzweilkaan vielä ole keksinyt, miten entropialakia voitaisiin ikuisesti väistellä pelkkää informaatiota siirtämällä. Mutta ihan kiintoisia kysymyksiä hän on herättänyt. Erityisesti ajattelen tuota "pitäisikö itsestään tietoiseksi tulleelle robotille suoda ihmisarvo".

Tässä ajaudutaan suurten määritelmien äärelle. Jos ihminen on itsestään tietoinen robotti, eikö juuri sellaiselle ihmisarvo kuulu? Kaikki eliöt koostuvat soluista, jotka ovat robotteja, mutta mitä mitä merkitsee "itsestään tietoinen"? On vaikea olla ajattelematta, että maapallon elämän neljän miljardin vuoden evoluutiossa tällainen reflektiokyky on kasvanut asteittain.

Ihmisillähän on konsti itsestään tietoisten olioiden rakentamiseen: minullakin on kaksi lastenlasta. Frankensteinin tapa rakentaa niitä ei ole kuitenkaan ihan ensi viikon asia, eikä vuoden 2029. Mutta tosiasia on, että uusia eliölajeja pystyttäisiin tekemään laboratoriossa mielin määrin jo nyt. Kun perusmolekyylit ovat jo valmiiksi kehittyneet ja perimää osataan leikata ja liimata.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ilkka Niiniluoto höpsi illan A-studiossa, jossa aiheena oli suomalaiset ajattelijat.

Niiniluoto: ”Tiede pyrkii totuuteen.”

Totuus ei kuulu tieteen käsitteistöön. Kaikki teoriat ovat hypoteettisia

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset