FAKTANTARKASTUS 2 Media julkaisee päivittäin höpöä, nettikeskusteluista puhumattakaan.

Perhosefekti on kelvoton metafora

  • Perhosefekti on kelvoton metafora

Perhosefekti sai alkunsa alkeellisen  säämallin alkuarvon pyöristysvirheestä ja on metaforanakin puhdasta roskaa, koska se vääristää koko asian. Perhosefekti liittyy epälineaarisiin täydellisen pelkistettyihin malleihin luonnosta. Todellisuudessa perhosefektillä ei ole hölkäsen pöläyksen merkitystä, koska maailman on täynnä miljoonia kertoja suurempia vuorovaikutuksia. Malli ei ole todellisuus.

Samaan asiaan liittyy myös se, että ei ole mahdollista todistaa, että jokin systeemi on kaoottinen. Jos pelkistetty malli onkin kaoottinen, ei siitä seuraa, että pelkistämätön todellisuus olisi kaoottinen.

Fraktaalinen visuaalinen mallintaminen ei ole teorian muodostusta, mutta voi toki auttaa varsinaisen teorian rakentamisessa, joten ei voida puhua fraktaalimatematiikan selitysvoimasta.

Itseorganisoituvuus on niitä kemian nobelisti Prigoginen lanseeraamia termejä. Muita esimerkkejä ei hänellä tainnut olla kuin tuo yksi kemian ilmiö. Prigoginellä oli suuri tarve soveltaa mallejaan yhteiskunnallisiin asioihin ja suuri joukko puolivillaista väkeä onkin tarttunut hänen oppeihinsa. Jopa tieteellisissä artikkeissa siteerataan Prigogine-Stengersin kirjaa Order out of Chaos, jossa vastuu on kuitenkin lukijan. Jopa Ikujiro Nonaka, yksi knowledge managementin guruja,  on mennyt Prigoginen halpaan. Suomalaisista nyt puhumattakaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Linkin takaa:

"Laajemmin ja tarkemmin se käsitetään epälineaarisessa järjestelmässä olevaksi ominaisuudeksi, jossa pienet muutokset alkutilassa tai välivaiheissa aikaansaavat suuria muutoksia tapahtumassa."

Tuollaisia tilanteita voi esiintyä monilla erilaisilla elämän tai maailmankaikkeuden alueilla. Lienee totta, että kyseinen metafora ei sovellu kovin hyvin sääennustuksiin, niin kuin mallin esittämisen aikaan 1960-luvun alussa uskottiin, mutta se on silti hyvin kuvaava malli monella muulla alueella.

Yksi tunnetuimmista tilanteista, jossa perhosmallia on käyetetty selittävänä tekijänä oli vuoden 1987 syksyn globaali pörssinotkahdus. Sille ei ollut mitään fundamentaalisia perusteita taloudessa, vaan se perustui Tokion aamupörssin sattumanvaraiseen tilanteeseen ajankohtana, jolloin maailma vasta "opetteli" elämään automaattisen robottitreidauksen kanssa ilman suojaverkkoja. Tuo pieni värinä Tokiossa (ilmeisesti parin yksittäisen meklarin päätöksen vuoksi) kumuloitui Hoing Kongin ja Intian kautta moninkertaistuvalla magnituudilla ja kun päästiin Eurooppaan ja USA:han asti, niin tilanne oli jo aivan kaoottinen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpöä perhosefektistä, höpöä kaaoksesta. Kertaapa blogi.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset