FAKTANTARKASTUS 2 Media julkaisee päivittäin höpöä, nettikeskusteluista puhumattakaan.

Aivotutkijat höpsivät 1

  • Suomen kuvalehti 1.6.2018
    Suomen kuvalehti 1.6.2018
  • Kuva 2
    Kuva 2

Ilmeiden tunnistaminen ei ole tunteiden tunnistamista, kuva. Aivotutkimus ei anna psykologin pätevyyttä. 

Aivoista pystytään kuvaantamaan vain puolet, koska puolet aivoista on glia-soluja, jotka eivät näy aivokuvissa. Luulisi väikkäriä väsäävän aivotutkijankin tietävän tämän: 

EEG:n lisäksi aivotutkimusta tehdään magneettikuvauksen eli MRI:n avulla. ”Mä tykkään MRI:stä, kun siinä näkee heti pään sisään. Ihminen tungetaan valtavan magneetin sisään, ja hetken päästä hänen aivonsa näkyvät ruudulla.” SK

Laajalti leviävät aivokuvat luovat illuusion aivojen toiminnan tuntemisesta. Se mitä kulloinkin aktivoituu tai ei, voi olla hyödyllistä aivovammojen tai toimintahäiriöidn tutkimisesta, ei juuri muussa.

 Aivotutkijoiden helmasyntinä on usein,  että he menevät psykologian reviirille ilman riittävää osoitettua pätevyyttä. Siitä on esimerkkinä Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven kirja AIVOT TYÖSSÄ, jonka kansimainoksessa lukee mm.:

”Millainen työ sopii ihmisaivoille? Mkä on ihmisälyn ja tekoälyn paras suhde? Tuore neurotiede vastaa.”

Kirja menee myös sosiologien reviirille aivotutkijoiden asiatuntemuksella, kuva 2. Vielä hauska ote kirjan aivotutkijoiden löytämättömyyksistä: 

Monessa asiassa oli vallalla fatalistinen ajattelu: jotkut ovat lahjakkaita musiikissa, ”musikaalisia”, tai hyviä matematiikassa tai kielissä, ja jotkut vain eivät ole. Tällainen asenne ja ajattelutapa ovat erittäin haitallisia oppimismotivaation kannalta. Ja sitä paitsi mitään varsinaista ”musikaalisuutta” tai muutakaan ”lahjakkuutta” ei aivotutkimuksissa ole löytynyt – osaamiseroja ja harjoittelun merkkejä kylläkin. Aivotutkimus ei siis anna tukea lahjakkuusajattelulle vaan päinvastoin korostaa oppimisen, harjoittelun, innostumisen ja tarkkaavaisuuden suuntaamisen merkitystä taitojen kehittymisessä.”

 

Tulee mieleen edesmennyt aivotutkija Matti Bergström, jolle ”aivotutkimuksen mukaan ...”

Tai moderni frenologia ...

Frenologia on näennäistiedeoppi, jonka mukaan ihmisen persoonallisuus voidaan nähdä kallon muodoista ("kuhmuista"). Frenologia todettiin puoskaroinniksi 1900-luvun alkupuolella. Frenologian kehitti saksalainen psykologi Franz Joseph Gall vuonna 1796. wiki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Risto Koivula

http://tyynekuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/11200...

" "Päätöksenteon magneettikuvantaminen" on huijausta

22.7.2012 01:11 R. Tyyne Kuusela 5 kommenttia

Oppimisen ihmisellä aiheuttamista muutoksista aivojen harmaassa ja valkeassa aineessa uusi seikkaperäinen esitys:

www.nature.com/neuro/journal/v15/n4/full/nn.3045.h...

" Plasticity in gray and white: neuroimaging changes in brain structure during learning

Robert J Zatorre, R Douglas Fields & Heidi Johansen-Berg

Nature Neuroscience 15, 528–536(2012) doi:10.1038/nn.3045

Published online 18 March 2012

Abstract

Human brain imaging has identified structural changes in gray and white matter that occur with learning. However, ascribing imaging measures to underlying cellular and molecular events is challenging. Here we review human neuroimaging findings of structural plasticity and then discuss cellular and molecular level changes that could underlie observed imaging effects. Greater dialog between researchers in these different fields would help to facilitate cross-talk between cellular and systems level explanations of how learning sculpts brain structure.

The brain is the source of behavior, but in turn it is modified by the behaviors it produces. This dynamic loop between brain structure and brain function is at the root of the neural basis of cognition, learning and plasticity. The concept that brain structure can be modified by expe- rience is not new, but it has proven difficult to address experimentally. Recent developments in structural brain imaging techniques (Figure 1, Box 1), particularly magnetic resonance imaging (MRI), are now propelling such studies to the forefront of human cognitive neuroscience.

A connection between brain function and brain anatomy might be expected because neural in- formation processing depends on the size,configuration and arrangement of individual neurons; on the number and type of local synaptic connections they make; on the way that they are interconnected to distant neuronal populations; and on properties of non-neuronal cells, such as glia. Neuroimaging evidence, reviewed below, shows both differences in structural features among individuals and the relevant functions that these structures subserve, and changes in structural features when long-term neural activity patterns are changed by experience.

However, existing neuroimaging techniques cannot directly inform us about the underlying cel- lular events mediating the observed effects. Moreover, phenomena visible with MRI are likely never the result of a single process happening independently, but probably involve many coor- dinated structural changes involving various cell types. Conversely, neuroimaging techniques offer certain advantages, as they can be repeatedly performed in the same individual and pro- vide whole-brain measures of brain structure and function.Contemporary neural models of cognition stress the idea of interacting functional networks; it is therefore logical to search for network-level patterns in anatomical structures as well. Recent studies examining inter-regional correlations of cortical thickness reveal that gray matter anatomical networks parallel functional organizational patterns 1, that they are modified during development2 and that they are sensitive to training 3. The ability provided by macrostructural imaging methods to under- stand both function and anatomy in terms of regional interactions is likely to grow in importance and can also help to create hypotheses to which cellular and molecular probes can be applied.

Here we consider findings that have emerged from the human anatomical neuroimaging literature, discuss the questions raised by them and propose some possible microstructural mechanisms that could underlie the observed macrostructural findings.

...

Täällä on muuten artikkeli, jossa spekuloidaan ajatuksella, että emotionaalinen signalisaatio olisi nimenomaan astrosyyttigliasolujen välistä (se voi levitä silmänräpäyksessä miljooniin yhteyksiin ja leimata kaiken jollakin "värillä" mitä aivoissa tietyllä hetkellä tapahtuu), ja esitetään myös, että tahtokin toimisi juuri noilla "kaapeleilla".

http://tyynekuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/11200...

Astrosyyttien kautta kulkeva signalisaatio ei näy magneettikuvissa, mikä selittäisi (pois) mukamas "aivopäätökset sekunteja ennen tietoisia päätöksiä": Päätös ei ole näkynyt kuvissa, vaan pelkästään sen valmistelu. Muutoin tämä artikkeli ei ole erityisen hyvä, siellä mm. siteerataan Kyseenalaista Antonio Damasiota.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/08/yhteen...

Täällä on sitten niitä "sellaisia" "tutkimuksia", joissa on tuossa huijattu tai ainakin menty muuten vaan metsään:

www.nature.com/neuro/journal/v11/n5/full/nn.2112.html

www.rifters.com/real/articles/NatureNeuroScience_S...

homepages.abdn.ac.uk/a.hunt/pages/dept/L4Option/Haggard2005.pdf

web.gc.cuny.edu/cogsci/private/wegner-trick.pdf

Keskustelua:

https://www.tiede.fi/comment/1332601#comment-1332601

Todellista tieteellistä taustaa:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/tietee...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ns. aivotutkimus on neofrenologiaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hohhoijaa. Fyysikko tutkii kai sitten veden olemusta heittämällä kiviä veteen ja renkaita arvioiden.

”Aivotutkija Minna Huotilainen selventää Kamus-kvartetin säestämänä, millä tavoin aivomme reagoivat musiikkiin.” Tuusulanjärven festivaali

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset