FAKTANTARKISTUS 2 Media julkaisee päivittäin höpöä, nettikeskusteluista puhumattakaan.

Musiikilla ei ole semantiikkaa 1

  •  Musiikilla ei ole semantiikkaa 1
  • Kuva 2: Musiikin aika, esite 2018
    Kuva 2: Musiikin aika, esite 2018

Musiikilla ei ole semantiikka, joten kaikki musiikkiin liittyvät metaforat ovat mielivaltaisia. Metaforat ovat etenkin sävellysesitteiden ja konserttikritiikin riesa. Havainnollistetaan sellaista, mikä ei ole havainnollistettavissa. 

Musiikilla ei siis voi ilmaista ajatuksia. Laulujen sanat ovat ikäänkuin musiikin kainalosauvoja.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Yksi yleinen metafira liittyy ääniin. Puhutaan korkeista ja matalista äänistä. Mutta yhdessä Afrikan maassa korkea ja matalat menevät päinvastoin mihin meillä on totuttu. Eikä äänen metaforista voi päätellä, että itse musiikin metaforissa olisi jotsin järkeä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tietysti puhutaan, koska mataluus tai korkeus kuvaa hertsilukua, joka siis on matala tai korkea.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Joo, mutta tuoss Afrikan massa, jonka nimi ei tule mieleen, tulee suurempi korkeus ehkä suuremmasta rumpukalvosta tai kielen pituudesta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Esimerkki tyypillisestä musiikin metaforien hömpästä, kuva 2.

Tuollaisilla ihmisiä kousataan vuodesta tooseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuollainen kakkoskuvan verbaliikka musiikkiarvioinnissa lankeaa mielessäni samaan kategoriaan viinieksperttien maistelujen pohjalta laatimista viinilaatujen luonnehdinnoista tyyliin "jännittävä keskipitkä jälkimaku, jonka bouquet:ssa aavistuksen verran vaniljamaista pehmeyttä yhdistyneenä kirpeän vanhahtavaan tammiseen aromiin sekä klassisehkoon yhdistelmään samettista puolitäyteläisyyttä."

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Ihmismieli on jotenkin silleen rakennettu että sitä kiehtoo tällainen sanahelinä. Uskontojenkin hyödyntämä metodi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7

Istuin kerran lentokoneessa erään suomalaisen "perushemmon" vieressä ja ateriatarjoilun yhteydessä hän tilasi juomaa: "PUNKKUA!". Lentoemäntä alkoi valistamaan häntä kahden vaihtoehdon välillä kuvaillen laatujen soveltuvuutta hänen ruoka-annokseensa, mutta kaveri keskeytti tämän kysyen: "Onks siinä alkoholia?" Lentoemäntä nyökkäili hämillään ja sitten mies sanoi: "No anna sitä!" (Joten kaikki eivät niistä sanahelinöistä piittaa ...)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sävellysten nimet on usein harhaisia metaforia, joilla säveltäjä pettää yleisöä.

Säveltäjä Jukka Tienhaara antoi yhdessä vaiheessa sävellyksilleen merkityksettömiä nimiä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Musiikkielämän METAFORASYNDROOMA .
.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Musiikki ei ole kieli eikä siis myöskään universaali kieli.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Palaan vielä hiukan tuohon semantiikka-argumenttiin. Nimittäin ainakin subjektiivisesti voi musiikin kuulijalla olla kosoltikin sanomallista tunnetta joistain teoksista. Jos kuuntelee "hartaudella" esimerkiksi Sibeliuksen Valse Tristeä, niin siitä saa selkeän surun ja ilon vuorottelun, mikä kuvastaa säveltäjän tuntemuksia ystävättärensä kuoleman jälkeisistä aatoksista. Kuoleman suru ja toisaalta muistojen riemu:

https://www.youtube.com/watch?v=5Ls8-pk4IS4

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kulttuurista ehdollistumista ja kokemusperäistä kliseisyyttä. Liittyy teokseen muotoon kuten tempo, rakenne jne. siis tavallaan syntaksiin, ei semantiikkaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä. Semantiikalle oleellista ovat ilmaisujen väliset suhteet, kuten antonymia, homonymia, hyponymia, metonymia, polysemia ja synonymia.

Laajemmassa merkityksessä semantiikka on strukturalisti A. J. Greimasin mukaan kuvausmenetelmien kehittämistä erilaisten merkkijärjestelmien ja diskurssien tutkimiseen kielitiedettä yleisemmällä tietoteoreettisella tasolla.[2]

Semantiikan lähellä on semiotiikka eli merkkioppi, joka puolestaan tutkii kaikenlaisten merkkien, kuten kuvien ja symbolien merkityksiä. Aloiltaan semantiikka ja semiotiikka ovat osin päällekkäisiä. Pragmatiikkaa pidetään joskus kielitieteellisen semantiikan osana, toisinaan taas osana kolmiosaista kokonaisuutta, johon kuuluvat syntaksi, semantiikka ja pragmatiikka.

Semantiikka tutkii myös erilaisia temaattisia rooleja sekä totuusehtoja."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Semantiikka

"Syntaksi (kr. σύνταξις ’kokoonpano’) eli lauseoppi tarkastelee luonnollisen tai formaalin kielen merkkiyhdistelmiä (sanoja)."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Syntaksi

Ylläolevien määritelmien perusteella tuntuisi siltä, että moinen kulttuuiehdollistumisen luoma ajatusassosiaatio musiikin kuuntelusta olisi kuitenkin lähempänä semantiikkaa kuin syntaksia.

Periaatteessa on kuitenkin samantekevää millä määritteellä musiikin kuuntelun mukanaan tuomien ajatuksien ja tuntemuksien aikaansaamisen "tekniikkaa" kutsutaan. Oleellista on, että kuuntelija pystyy vastaanottamaan samanlaisia assosiaatioita kuin säveltäjällä itselläänkin on ollut teoksensa merkityksen kannalta.

Toki se osittain voi olla myös kulttuurisidonnaista. Henkilö, jolla ei ole kokemusta vuoristopurojen solinasta ei välttämättä ymmärrä Griegin musiikin viestiä kevätaamusta. Vastaavasti suomalaisen korvissa saattavat brasilialaiset mollilajin hitaammat sambat kuulostaa surullisilta, vaikka niiden on tarkoitus viestittää karnevaali-iloa.

Mutta verbaalisenkin ilmaisun ymmärtäminen on kulttuurisidonnaista. Kun japanilaisen haikurunon säkeessä mainitaan vertaus "kuin syksyinen metsä", niin suomalainen lukija ajattelee martaisen tuoksuista kosteaa sammaletta ja synkkää usvaista kuusikkoa, jossa kaarne korahtelee etäisyydessä. Japanilaisen runoilijan tarkoitus sen sijaan on ollut kuvata aurinkoista ja kuivaa väljää puutarhaa, jossa nautitaan persimonipuun antimista punalehtisen vaahteran alla auringon paisteessa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #13

Ei ole lainkaan yhdentekevää onko semantiikka vai ei. Sävellysten nimet ovat semantiikkansa vuoksi suuria valheita.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Mielestäni nimet usein kuvastavat sävellyksen välittämää ajatusassosiaatiota. Joskus ne tosin ovat taiteellisella vapaudella valittuja tyyliin "Lemminkäisen paluu", mutta eihän taiteessa ole valhetta.

Mihin perustat noin tylyn näkemyksen?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valheelliset nimet ovat mielivaltaisia. Nimiä muuttamalla saadaan toisia assosiaatitioita. Blogin väite: musiikilla ei ole semantiikkaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Haastatko sitten musiikkitermien tarpeellisuuden?

giocoso - iloisesti
grazioso - viehkeästi
festivo - juhlavasti
lacrimoso - surumielisesti
scherzo - kujeilevasti

Ja niin edelleen ...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Nuo toteutetaan syntaksilla, koska musiikilla ei ole semantiikkaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #18

Teesisi on, että musiikilla ei ole semantiikkaa ja siksi esität muita selityksiä esimerkeille, joiden kautta semantiikka voitaisiin todentaa. Toisin sanoen tyyliin: "nuo eivät ilmaise semantiikkaa siksi, että musiikilla ei ole semantiikkaa." Kun asian näin määrittelet, niin onhan se sitten tältä osin loppuun käsitelty.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #19

Väite on musiikin filosofeilta. Ns. musiikin tutkijat ovat sepitteineen oma surkea lukunsa, puhumattakaan semiootikoista, joista yksi tuhosi HY:n musiikkitieteen laitoksen.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Musiikki herättää tunteita...sen voi nähdä väreissä. Joissakin kulttuureissa, Laurin kuvan liila kuvastaa henkisyyttä.

"”Värit vaikuttavat suoraan sieluun. Värit ovat kuin kosketinsoitin, silmät ovat iskureita, ja sielu on piano useilla kielillä. Artisti on käsi, joka soittaa, koskettaen yhtä tai toista kosketinta tarkoituksenmukaisesti, saaden aikaan värähdyksiä sielussa.”"

https://mielenihmeet.fi/varien-psykologiaa-mita-va...

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset