FAKTANTARKASTUS 2 Media julkaisee päivittäin höpöä, nettikeskusteluista puhumattakaan.

Hararin kirjat lukijan vastuulla 3

  • Kuva 1: Harari, 21 oppituntia maailman tilasta (2018)
    Kuva 1: Harari, 21 oppituntia maailman tilasta (2018)
  • Kuva 2
    Kuva 2
  • Kuva 3
    Kuva 3

Hararin kirjamenestys on saanut hänet kirjoittamaan kolmannen kirjan. Näyttää siltä, että hän ei ehdi lukea edes omia tekstejään. Mitähän ovat nuo ”yhteiskuntatieteissä tehdyt läpimurrot”, kuva 1. 

Mitähän tämä tarkoittaa: ”ennustamaan ihmisten tekemiä päätöksiä”. 

Ja tämähän on todella suurenmoista: ”korvaamaan ihmisiä autonkuljettajina, pankkiireina ja lakimiehinä”.

Tämä on puhdasta höpöä, neurotiede on paljolti neofrenologiaa, kuva 2, Harari:

”Neurotieteen ja behavioristisen taloustieteen kaltaisilla aloilla viime vuosikymmeninä tehty tutkimus on antanut tutkijoille mahdollisuuden hakkeroida ihminen ja erityisesti saavuttaa parempi ymmärrys siitä, miten ihminen tekee päätöksiä.”

 

Osa 1

Osa 2

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tässä Harari menee jo puhtaan hömpän puolelle, tämä ja kuva 3:

”On myös käynyt ilmi, että ihmisaivojen biokemialliset algoritmit eivät ole täydellisiä. Ne perustuvat heuristiikkaan, oikopolkuihin ja vanhentuneisiin virtapiireihin, jotka ovat mukautuneet pikemminkin Afrikan savanneihin kuin kaupunkiviidakkoon. Ei siis ihme, että jopa hyvät kuljettajat, pankkiirit ja lakimiehet tekevät toisinaan tyhmiä virheitä.

Tästä seuraa, että tekoäly pystyy suoriutumaan ihmistä paremmin jopa niistä tehtävistä, jotka edellyttävät ”intuitiota”. Jos ajatellaan, että tekoälyn on kilpailtava ihmistä vastaan mystisten aavistusten alalla, tehtävä kuulostaa mahdottomalta. Mutta jos tekoälyn onkin todellisuudessa kilpailtava hermoverkkoja vastaan todennäköisyyksien laskemisessa ja hahmontunnistuksessa, tehtävä ei kuulosta ollenkaan niin lannistavalta.”

Ps. Hararikaan ei näytä tietävän, että ihmisellä on kaksi (2) mantelitumaketta. Ne ovat toiminnallisesti eriytyneet.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kirjan lukemisen edetessä tuntuu että Hararin levittämä roskatieto vain lisääntyy. Musiikista:

”Musiikki soveltuu kaikista taidemuodoista todennäköisesti parhaiten massadata-analyysin kohteeksi, koska sekä sen panokset että tuotokset ovat kuvattavissa matemaattisesti. Panokset ovat ääniaaltojen matemaattisia kaavoja ja tuotokset hermostollisten myrskyjen sähkökemiallisia reaktiokaavoja. Algoritmi, joka käy läpi miljoonia musiikillisia kokemuksia, saattaa oppia muutamassa vuosikymmenessä ennustamaan, miten tietyistä panoksista seuraa tietty tuotos.”

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hararille TAITEEN TARKOITUSKIN näyttää avautuneen:

”Usein ajatellaan, että taiteilijat kanavoivat sisäisiä voimia ja että taiteen tarkoitus on saattaa meidät kosketuksiin tunteidemme kanssa tai synnyttää meissä jokin uusi tunne. Niinpä kun arvotamme taidetta, arvioimme sitä usein sen perusteella, miten se vaikuttaa yleisön tunteisiin.”

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Harari toistaa uudessa kirjassaan obsessiotaan algoritmeihin:

”Demokratia olettaa, että inhimilliset tunteet heijastelevat salaperäistä ja syvältä kumpuavaa ”vapaata tahtoa”, ”

”... tunteet ovat biokemiallisia mekanismeja, joita kaikki nisäkkäät ja linnut käyttävät apunaan pystyäkseen laskemaan nopeasti henkiinjäämisen ja lisääntymisen todennäköisyyksiä. Tunteet eivät perustu intuitioon, inspiraatioon tai vapauteen – ne perustuvat laskutoimituksiin.”

”Kun bioteknologian vallankumous yhdistyy informaatioteknologian vallankumoukseen, tuloksena on massadata-algoritmeja, jotka pystyvät valvomaan ja ymmärtämään tunteitani paljon paremmin kuin minä, ja silloin auktoriteetti siirtyy todennäköisesti ihmisiltä tietokoneille. ”

”Kun hallitukset ja suuryritykset onnistuvat hakkeroimaan ihmisen käyttöjärjestelmän, meistä tulee täsmäohjatun manipulaation, mainonnan ja propagandan kohteita. ”

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hohhoijaa:

”Siinä vaiheessa, kun tekoäly tekee parempia uraamme tai jopa parisuhdettamme koskevia päätöksiä kuin me itse, käsityksemme ihmisyydestä ja elämästä on muututtava.”

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Myöhemmät luvut alkaen Sivilisaatiosta, jotka Hararin osaamisaluetta, ihan mielenkiintoisia.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Mitähän tämä tarkoittaa: ”ennustamaan ihmisten tekemiä päätöksiä”."

Ymmärtääkseni tarkoittaa sitä, että jos olisi riittävästi dataa, että teoriassa saataisiin softa ennustamaan mitä ihmiset tekevät jossain tilanteessa, edellyttäen että on riittävän geneeristä juttua. Tilastollista todennäköisyyttä.

Itse en tuota ihan noin täysin niele, kun tiedetään se kaaosteorian "perhosvaikutus". Pitäisi saada alkuasetelmat eliminoitua,

---

Tuossa algoritmi obsessiossa semmoinen huomioitava asia, että algoritmit ovat vähän semmoisia että niissä kiinnostaa lopputulos. Harvemmin se alkuasetelma, millä on useinkin paljon merkitystä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Perhosvaikutus on höpöä, syntyi iteraation pyöristysvirheestä. Maailmassa on rajattomasti miljardeja kertoja suurempia vaikutuksia.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Perhosvaikutus" on termi, ei se tarkoita sitä että perhosen siiveniskut tekisi pyörremyrskyä. Sillä tarkoitetaan sitä, että pienikin muutos alkuarvoissa voi johtaa täysin erilaiseen lopputulokseen. Meillä ei säätiedot aina pidä paikkaansa ja siinä toki on syynä se, että täysin kattavasti kaikki alkuasetelmat eivät löydy.

Ihmisellä on vähän sama tilanne, että mieti kuinka monta hermoa syöttää dataa aivojesi prosessoitavaksi jotka sitten liikuttelevat lihaksiasi ja säätelevät kehoa ja aivoja. Tässä on jäätävän paljon alkuarvoja ja pienikin heitto vaikka jossain aivojen välittäjäaineissa saa sinun aivosi toimimaan toisin, niitäkin vaikuttaa vaikka jokin ruoka tai mitä näet, ja vaikka kaikki data miten teet päätöksiä tehtäisiin sinulle, pienetkin muutokset alkuarvoissa saa tekemään erilaisia asioita.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #9

Perhosvaikutus on kelvoton metafora.

Aivoesimerkkisi liittyy satunnaisuuteen, ei perhosvaikutukseen.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #10

Kyllä siellä on ajan kanssa vaikuttavia asioita. Esimerkiksi ruokavaliokin vaikuttaa aivokemiaan, tai lapsuuden traumat mikä saa jossain tilanteessa toimimaan eri tavalla kuin muuten olettaisi.

Ihmisen aivot muovautuu elämän aikana sellaisiksi päätöksenteko koneiksi mitä nyt ovat.

Kyllähän sitä saa sitten tilastoa vaikka mistä mutta tekoäly joka tietää ihmisen päätökset on tästä syystä... aika vaikea. Tietysti voidaan ihmispopulaatiosta tehdä tilastoja eri tavoin. Näinhän ne luottotietofirmat toimivat, että luotettavuus menee vaikka postinumeron mukaan mutta ei se tiedä mitä luotonhakija tekee milloinkin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ja sitten Harari menee jälleen hömpän puolelle:

”Jotkut uskovat jopa, että tietoisuus saatetaan pystyä erottamaan kaikista orgaanisista rakenteista ja että se pystyisi luovimaan kyberavaruudessa vapaana kaikista biologisista ja fyysisistä rajoitteista. Toisaalta saatamme päätyä todistamaan älyn täydellistä erottamista tietoisuudesta, ja tekoälyn kehitys saattaa johtaa maailmaan, jota hallitsevat superälykkäät mutta täysin ei-tietoiset olennot.”

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kiinnostava Hararin ajatus:

”Monoteismi ei tuonut minkäänlaista parannusta ihmisten moraalinormeihin – vai uskotko todella, että muslimit ovat luonnostaan eettisempiä kuin hindut vain siksi, että muslimit uskovat yhteen jumalaan ja hindut useisiin jumaliin? Olivatko kristityt konkistadorit eettisempiä kuin Amerikan pakanalliset alkuperäisheimot? Monoteismi teki kiistatta monista ihmisistä paljon aiempaa suvaitsemattomampia ja edisti siten uskonnollisten vainojen ja pyhien sotien leviämistä.”

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset