*

Mediakritiikkiä Julkinen keskustelu liian usein käsitevammaista höpöä.

Kaikki blogit puheenaiheesta Aivot

Aivot eivät ole tietokone

Käsitys ihmisen aivoista tietokoneena on kelvoton metafora, kuvat 1 ja 2. Siksi tekoälyn rakentaminen aivojen simulointiin perustuen on toivoton projekti, kuten myös esimerkiksi EU:n 1,3 miljardin Human Brain -hanke, kuva 4. Samasta syystä tietoisuus ei ole tiekokoneohjelma, kuva 3.

Digipelit kehittävät vain pelaamistaitoja ?

Aivojumppa ei kehitä aivoja (kuva) vaan aivojumppataitoa ja digipelit kehittävät vain pelitaitoja. Miksi niihin kannattaa uhrata aikaansa. Lasten vanhemmat, jotka kuvittelevat pelit hyödyllisiksi, ovat väärässä.   Neuroplastisuus ohjaa aivot väärälle raiteelle. 

http://www.wsj.com/articles/brain-exercises-dont-live-up-to-the-hype-res...

 

Aivojen tietokonemetafora on hömppää

Aivojen tietokonemetafora on hömppää kuten projektitkin jotka perustuvat siihen. Samoin Kurzweilin levittämät ajatuksen teknologisesta singulariteetista, jonka mukaan tietokoneet ylittävät aivojen kyvykkyydet vuonna 2045.

Oikeaa tekoälyä ei vielä ole kehitetty

Median kehuma tekoäly on vain räätälöityä "tekoälyä", heikkoa tekoälyä, tiettyyn tehtävään kehitettyä: Go, Shakki, Jeopardy ... IBM:n Watson on toki loistava alusta erilaisille räätälöidyille kehitelmille, mutta ei sen enempää. Vahvaa tekoälyä ei ole. http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/202860-konsulttihopoa-rob...

Talouselämä höpsii singulariteetista

Ray Kurzweilin singulariteetti on käsitteenä liikkunut netissä (kuva) siitä alkaen kun Kurzweilin kirja THE SINGULARITY IS NEAR ilmestyi vuonna 2005. Tärkeimpänä perusteluna on Mooren laki elekroniikan komponentien kehityksestä. Valitettavasti singulariteetti on höpöä, määrä ei muutu laaduksi eikä tekoäly ylitä ihmisen älyä noilla perusteilla. 

 

T&T höpsii tekoälystä:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/206378-ttn-hopoa-tekoalys...

 

Konsulttihöpöä roboteista ja tekoälystä: 

Pasi Sahlberg ja digidementia

 

 Pasi Sahlberg toteaa useisiin tutkimustuloksiin viitaten, että ruutuajalla, nettisurffailulla ja kännyköiden räpläilyllä on "yhteys oppilaiden heikkeneviin oppimistuloksiin". Liika ruutuaika vaurioittaa lasten aivoja, video:

https://m..be

 

---------

 

LG:

Käsinkirjoittaminen kehittää lasten aivoja

Ns. kasvatustiede ei ole reagoinut, vaikka käsinkirjoittamista vähennetään kouluissa ja lapset pannaan näpelöimään digilaitteita. Seuraukset näkyvät lähivuosikymmeninä ihmisten aivoissa. 

Internet haittaa oppimista

Tapa miten luemme vaikuttaa oppiseen ja aivoihin. Netistä lukeminen on pinnallisempaa kuin perinteinen lineaarinen lukeminen. Haitallista etenkin koululaisille, joiden maailmankuvan kehittymiselle on olennaista uudien termien ja niihin liittyvien käsitteiden oppiminen. Käsitys, että ainahan voi hakea netistä on katastrofi maailmankuvan rakentamisessa.

Lasten digidementia 13/17

On jo melkoisesti tutkimuksellista näyttöä siitä,  mitä haittaa on tietokoneiden liian varhaisesta käytöstä: o

"Uudet tutkimukset nimittäin osoittavat, että käsin kirjoittamisella ja oppimisella on selvä kiinteä yhteys toisiinsa.  Lapset eivät pelkästään opi lukemaan nopeammin, kun he kirjoittavat käsin, vaan he myös oppivat kehittämään paremmin uusia ideoita ja muistamaan tietoa. Kyse ei ole myöskään pelkästään siitä, mitä kirjoitamme, vaan myös siitä miten kirjoitamme." 

Miksi stressaamme?

"Stressi syntyy ajatuksista ja uhkakuvista ei siitä mitä tapahtuu,"  sanoo  Katri Manninen transformatiivinen valmentaja.

 

On normaalia ihmisen mielen ylä-ja alavire,  mielialan vaihtelu.

Inhimillisimmillään ihminen on tasapainoinen , rauhallinen, rento.

"Eläin" meissä pitää yllä hälytysjärjestelmää, joka on herkkä, muttei kovinkaan tarkka, säikymme, varaudumme.

Ongelma tulee, jos hälytysjärjestelmä jää päälle,  stressaannumme, panikoimme tulevaa. Stressissä kipuilemme etukäteen, luullen, että se auttaa tosi paikan tullen.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä