FAKTANTARKASTUS 2 Media julkaisee päivittäin höpöä, nettikeskusteluista puhumattakaan.

Kaikki blogit puheenaiheesta Oppiminen

Tietokoneet kouluissa oppimishaitta 1

OECD:n mukaan tietokoneiden runsas koulukäyttö heikentää oppimistuloksia. 

==> 

Kalliin hankinnan, käyttökoulutuksen ja ylläpidon vuoksi panos/hyöty surkea.

 As the report makes clear, all students first need to be equipped with basic literacy and numeracy skills so that they can participate fully in the hyper-connected, digitised societies of the 21st century.

http://www.oecd.org/education/students-computers-and-learning-9789264239...

http://www.bbc.com/news/business-34174796?SThisFB

 

Oppiminen kouluissa

 Pinnallista hihhulointia (kuva). Kokeita voi tehdä monin tavoin. Paras tuntemani tapa on, että oppilailla saa olla haluamansa apuvälineet kokeissa mukana. Koekysymykset on laadittava toisella periaatteella kuin normaalisti. Silloin kokeet eivät ole muistitestejä, vaan testaavat asioiden ymmärtämistä. Pätee korkeakouluissakin! Vaikea kuvitella, mihin oppiaineisiin tämä ei soveltuisi.

Itse opetusmenetelmään minulla ei ole huomauttamista, jos voidaan osoittaa, että se toimii.

 

http://www.hs.fi/paivanlehti/06092015/a1441421926324

Koulu ja tietokoneet 2

Tietokoneet eivät korvaa opettajaa (kuva). USA:n vuosikymmenien kokemukset osoittavat, että digitekniikka on ennemminkin kallis haitake. Mutta Suomessa KOKEILLAAN. Kokeillaan ilman kontrolliryhmiä ja unohtaen uutuusefektin harhauttavat vaikutukset. Asialla ovat ns. kasvatustieteilijät, vaikka kasvatustiede eli ole oikea tiede. 

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/175502-karkkia-koululaisille

Koulu ja tietokoneet 1

Kouluihin tuodaan tietokoneita markkinamiesten ehdoilla. Näytöt panos/hyödyistä puuttuvat ja näytöt jopa hyödyistä ylipäätänsä. Trendi harhauttaa myös vanhempia hankkimaan tietokoneita yhä nuoremmille lapsille. Seurauksena voi olla lasten digidementia:  

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/186539-lasten-digidementi...

Hesarin farssijournalismia koulutuksesta

Hesarin taso heikkenee vuosi vuodelta. Voisi kuvitella että jutussa Vantaa kiilasi digi­opetuksen kärki­kaupungiksi – 20 000 koululaista opiskelee tabletin avulla, on joku oppilas kulkenut koulussa mikin kanssa ja toinen muokannut lauseista kokoelman lehteen. Touhun tarkoitusta ja hyötyjä ei kyselty edes perusopetuksen johtajajalta. Miksi ei? Hyötyjä ei ole osoitettu, vaikka rahaa kuluu valtavasti, puhumattakaan opettajien ajasta. 

Työ/koulu ja viihtyminen

Juuri tuossa (kuva) koulutyön uudistajat menevät harhaan kun panostetaan viihtyvyyteen. Oppilaat eivät osaa arvioida oppimistuloksia eikä viihtyminen paranna niitä.

http://frankmartela.fi/2015/03/tavallinen-tyonantaja-mittaa-tyytyvaisyyt...

"Opiskelijat ovat kaikkein huonoimpia opetuksen laadun arvioijia. Opiskelijat arvioivat sekä opetusjaksoja että opettajia myönteisesti silloin kun oppivat vähiten"

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1427433635283.

Pelillistäminen 2

Nykyisin pelillistäminen on muotia koulutuksen kehittämisessä. Pelillistäminen yksi piirre on kuvassa mainittu jatkuva hiostaminen pisteytyksillä. Ei riitä, että oppilaita hiostetaan kokeilla kuukausittain tai yllätyskokeilla, nyt arviointi vaanii piilossa koko ajan. Niinpä. Mutta eihän kasvatustiede ole koskaan ollut oikea tiede ....

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/184142-pelillistaminen

Järvilehdon kirjat lukijan vastuulla 1

Älykkäät ihmiset nauttivat oppimisesta mukaanlukien koululaiset. Sitten on niitä jotka eivät. Heitä yritetään houkutella hauskuutuksella. Toisin kuin Lauri Järvilehto kirjassaan Hauskan oppimisen vallankumous (K8) väittää, ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että hauskuus sinänsä ja yleisesti auttaisi oppimista. Hauskuus kyllä vähentää tilapäisesti joidenkin oppilaiden häiriköintiä. Mutta kokonaisuus kärsii, sillä jos jotkut tarvitsevat henkisiä kainalosauvoja, miksi kaikkien pitää ruveta linkkaamaan. 

Palaverihömppää kouluihin

Palaverikulttuuria ollaan konstruktiovismin hengessä tuomassa kouluihin, vaikkei niiden hyödyistä sisällöllisen oppimisen kannalta ole minkäänlaista näyttöä. Aikuiset eivät tunnetusti osaa palaveroida. Lapsetko osaisivat? Tutkimuksen taustalla kasvatustieteen ym. opiskelijat!

Yleistysharha:

Konstruktiovismin harha 1

Lapset oppivat eri tavalla kuin aikuiset. Konstruktiovismi (kuva1) voi olla hyvä viitekehys aikuisten oppimiselle, mutta kertotaulun ja päässälaskun oppiminen eivät ratkea tutkivalla oppimisella (kuva2)

Peruskoulussa on keskeistä alustava maailmankuvan rakentaminen. Sen rakennuspuina opitaan suuri joukko uusia termejä ja niiden taustalla piileviä käsitteitä. Ne on opittava ennen kuin voidaan itseohjautuvasti "luoda tietoa" ja oppia luokkatovereilta ja heidän kanssaan.!

***

Julkaise syötteitä